Tiedote / Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite / 14.7.2019 Vapaa julkaistavaksi
Kokonaisvaltaiseen kaivoslain uudistukseen tähtäävä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn
Huolella valmisteltu kansalaisten lakialoite antaa hyvän pohjan kaivoslain uudistamiselle. Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite on kirjoitettu valmiin lain muotoon ja siinä puututaan kaikkiin nykyisen lain keskeisiin ongelmakohtiin. Ympäristökriisien äärellä on priorisoitava tarkkaan, mihin hupenevia kaivosmineraaleja käytämme.
Kokonaisvaltaiseen kaivoslain uudistukseen tähtäävä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite etenee näyttävän loppukirin jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisten työ ei lopu tähän, vaan yhtä tärkeä osuus on seurata ja vaikuttaa valiokuntatyöhön, kun uutta vastuullisempaa kaivoslakia muotoillaan. Aloitteen allekirjoittajat toivovat, että aloitteen mietintövaliokuntana toimii eduskunnan ympäristövaliokunta. Lisäksi korostetaan, että lain uudistamisella on jo kiire. Kulman takana häämöttää EU:n ja Kanadan CETA-kauppasopimus, jonka myötä Suomessa toimivat kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat vaatia korvauksia, jos Suomi muuttaa lainsäädäntöään yhtiöiden näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.
Kaivoslain uudistaminen on ajankohtaista ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen takia. Esimerkiksi Business Finlandin akkuklusteriohjelma pyrkii luomaan akkumineraalien alkutuotantoa eli kaivoksia Suomeen. Akkumineraalikaivoksia ei pidä kuitenkaan ajaa kiireellä eikä aivan millä ehdoin hyvänsä. Uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen on tärkeää suunnitella viisaudella, jotta Suomessa toteutettava kaivostoiminta aidosti rikastaa ja vahvistaa yhteiskuntamme elinmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Kaivoslain kokonaisvaltaisella muutoksella huolehditaan elintärkeän puhtaan luonnon säilymisestä myös tuleville sukupolville sekä demokratian paremmasta toteutumisesta kaivosten lupaprosesseissa.
“Beowulf Miningin tytäryhtiö etenee edelleen kaivossuunnitelmissaan Heinävedellä ja Tuusniemellä paikallisten vahvasta vastustuksesta huolimatta, vaikka yhtiö ilmoittikin tammikuussa julkisesti pistävänsä suunnitelmansa jäihin. Kaivosteollisuuden luvista vastaava viranomainen Tukes myönsi yhtiölle Tuusniemelle tänä keväänä malminetsintäluvan, vaikka sen myöntämistä vastustivat satojen muistutuksia jättäneiden kansalaisten lisäksi Tuusniemen kunnanhallitus ja Savonlinnan kaupunki!”, Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppänen toteaa. Leppänen on toinen aloitteen jättäjistä.
Suomen luonnonsuojeliiton Anna Bagge jatkaa: “Ympäristökriisien äärellä on pohdittava tarkkaan mihin ja millä ehdoilla hupenevia kaivosmineraaleja käytämme. Nyt on vihdoin saatava Suomeen kaivoslaki, joka asettaa ihmisen ja ympäristön kaivosyhtiöiden voitontavoittelun edelle.”
Lakialoitteen taustalla on useita Suomen kaivoskampanjoita, muun muassa Pro Heinävesi, Pro Ylläs, Pro Tuusniemi, Pro Osikonmäki, Ylläs ilman kaivoksia, Viiankiaapa–liike sekä Pelastetaan Kaapelinkulma -liike.
|
Aloitteen keskeisimmät tavoitteet:
|
UUTISIA:
www.lapinkansa.fi
Stora Enso kaivoi ässän hihastaan: Puuta voi käyttää myös sähköautojen akuissa
www.mtvuutiset.fi yle.fi suomenkuvalehti.fi
Suomi loukkaa saamelaisten oikeuksia päästämällä kaivosyhtiöt saamelaisalueelle — Sámiráđđi
www.saamicouncil.net
Putin haluaa venäläisen kaivosjätin korvaavan Siperian valtavan öljyturman tuhot
www.mtvuutiset.fi
Ympäristö | Saamelaiskäräjät valitti malminetsintäyhtiön aluevarauksesta
www.hs.fi www.kauppalehti.fi
Australia | Kaivosyhtiö räjäytti lähes 50 000 vuotta vanhan aboriginaalien luolaston Australiassa
www.hs.fi www.journalisti.fi suomenkuvalehti.fi yle.fi www.hs.fi www.hs.fi yle.fi
Vieraskynä | Monimuotoisuus suojaa ihmistä myös viruksilta
www.hs.fi www.hs.fi
Kaivokset ruotuun pykälillä! – Suomen luonnonsuojeluliitto
www.sll.fi yle.fi
Kiistellyn Hannukaisen kaivoksen kaivospiiri nurin hallinto-oikeudessa
yle.fi
Terrafamen uraaniluvasta valitus: ”Uraanijätteen ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty”
www.iltalehti.fi
Kommentti: Niin on, jos siltä näyttää – ”rekrytointi on tehty tavanomaisen avoimen prosessin mukaan”
www.tekniikkatalous.fi www.aamulehti.fi www.uusisuomi.fi suomenkuvalehti.fi
Heinäveden grafiittiesiintymät – Kaivoksien ympäristöongelmat Suomessa
kaivostutkijat.blogaaja.fi www.sll.fi www.uusisuomi.fi yle.fi
MOT | Suomalaisia akku-unelmia
areena.yle.fi suomenkuvalehti.fi yle.fi
Talvivaara on suomalainen kirosana, joka tuli kalliiksi
www.apu.fi www.koillissanomat.fi
Yksi maailman suurimmista kaivosyhtiöistä iski silmänsä Lounais-Lappiin – aikoo sijoittaa miljoonia
www.lapinkansa.fi
Syötteelle uusi malminetsintävaltausvaraus – arvometalleja etsitään nyt keskeiseltä matkailualueelta
www.iijokiseutu.fi
Vettä ei riitä läträttäväksi: Ei jätetä vettä ilmaston jalkoihin – Heinäveden Lehti
www.heinavedenlehti.fi yle.fi suomenkuvalehti.fi www.koillissanomat.fi
Ykkösaamu | Professori Koskenniemi: Tekeillä oleva investointituomioistuin on turha ja haitallinen
areena.yle.fi
Kaivoksiin tuli lisää mietittävää Finnpulp-tyrmäyksestä
www.savonsanomat.fi
Lukijan mielipide: Maaperämme aarteet annetaan ulkomaille halvalla
www.hs.fi suomenkuvalehti.fi www.uusisuomi.fi svenska.yle.fi
Työn alla oleva vapaakauppasopimus uhkaa lisätä ulkomaisten kaivosyhtiöiden valtaa Suomessa
voima.fi
Luontojärjestöt arvostelevat malminetsintäluvan myöntämistä Dragon Miningille Orivedelle
yle.fi www.mtvuutiset.fi areena.yle.fi www.ts.fi www.hs.fi yle.fi www.hs.fi www.hs.fi ita-savo.fi
Autoilun seuraava mullistus voi olla jo tulossa: vetyauto olisi sähköäkin ilmastoystävällisempi
www.hs.fi www.tiinaelo.fi ita-savo.fi
Metallijahti | Osa 3: Outokummun kuparista akkumetalleihin
areena.yle.fi verkkolahetys.eduskunta.fi
Etusivu – Eduskunnan verkkolähetykset
verkkolahetys.eduskunta.fi
Lukijan mielipide: Luonnonvarojen suhteen lain tulee olla kaikille sama
www.hs.fi
Puolueet yksimielisiä kaivoslain muutostarpeesta – Voima
voima.fi
Matti kukkarossa uhkaa lopettaa taistelun
kuukkeli.anygraaf.net
Kaivoslain uudistus: Valtausoikeudet kuriin ja yhtiöt vastuuseen vahingoista – Mikä todella muuttuu?
www.apu.fi
Kimmo Ohtonen: Pohjolan luonto on luksusta
www.apu.fi
Kansalaisaloite kaivoslaista on Suomen luonnon puolella
www.vihreat.fi www.iltalehti.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi
Malminetsintäyhtiö haluaa etsiä kuparia Pieksämäeltä
yle.fi
Tuore tutkimus paljastaa: Terrafamen jätevedet ovat sittenkin turmelleet suurta järveä Sotkamossa
www.hs.fi www.kaleva.fi
Problem displaying Facebook posts. Backup cache in use.
Click to show error
Elämme aikaa, jona nykyisen kaivoslain yhtiöille suomista etuoikeuksista kertovat uutiset naurattaisivat, elleivät ne itkettäisi. Kaivoslainsäädäntö on muutettava perusteellisesti ja on tärkeää, että uutta lakia voi soveltaa ennen lain voimaantuloa tehtyihin varauksiin.
”Sunilan tehtaalle Kotkaan rakennetaan parhaillaan koelaitosta, jossa tullaan valmistamaan uusiutuvaa puupohjaista hiiltä, jolla voidaan korvata niin kulutuselektroniikan kuin sähköautojenkin akuissa yleisesti käytetty uusiutumaton ja synteettinen grafiitti.”
Yle: ”Malminetsintäyhtiöiden aluevarauksista ei nykylainsäädännön mukaan tarvitse kuulla paikallisia – Saamelaisorganisaatiot toivovat tilanteeseen parannusta kaivoslain uudistamisen yhteydessä”
”Nykyinen järjestelmä on aivan hakoteillä. Ihmiset joiden alueita asia koskee, lukevat asiasta vasta lehdestä, sanoo Saamelaisneuvoston Suomen jaoston puheenjohtaja Aslak Holmberg.”
”ORIVEDEN kultakaivoksen jäteasia on lainsäätäjien näkökulmasta ajankohtainen. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus uudistaa kaivoslakia, ja esitys uudeksi kaivoslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2020.
Varoittavana esimerkkinä toimii Nivalan Hituran nikkelikaivos, jonka kanadalainen omistaja ajautui konkurssiin vuonna 2015 jättäen kaivosalueen siivouksen veronmaksajien harteille.
Uudessa kaivoslaissa onkin soviteltavaa, sillä siinä pyritään parantamaan sekä ympäristönsuojelua ja kaivosten toimintaedellytyksiä. Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä.”
‼️Tarvitsemme paremman kaivoslain.
#kaivoslaki #kaivoslakiNyt
”Varaus (Hietakero, varauksen lupatunnus VA2020:0007) täytyy peruuttaa. Saamelaiset oikeudenomistajat saivat tiedon heidän laidunmailleen kohdistuvasta varauspäätöksestä käytännössä ainoastaan sanomalehti-ilmoituksen kautta. Tämä menettely ei ole hyväksyttävää eikä se noudata alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa kansainvälinen oikeutta, sanoo Christina Henriksen, Saamelaisneuvoston presidentti.”
”Saamelaisneuvoston ensisijainen tavoite on suojella ja edistää saamelaisyhteisöjen oikeuksia perinteisiin alueisiinsa ja elinkeinoihinsa. Emme voi hyväksyä sitä, että Suomen saamelaisalueella kaivoslaissa säädetty prosessi alueen varaamiseksi on pelkkä muodollisuus. Tämä menettely vaarantaa saamen kielten, kulttuurin ja saamelaisten elinkeinojen sekä koko alkuperäiskansa saamelaisten olemassaolon, sanoo Henriksen.”
”Saamelaisneuvosto pitää em. KHO:n vuosikirjapäätöstä ja nykyistä kaivoslain käytäntöä erittäin huolestuttavina ennakkotapauksina. Saamelaisneuvosto vaatii Suomen kaivoslain muuttamista sen varmistamiseksi, että saamelaisten oikeudet turvataan jokaisen kaivoslain mukaisen prosessin jokaisessa vaiheessa.”
”Yhtiön välillisesti omistaman lämpövoimalan öljysäiliöstä Norilskin länsipuolella valui viikko sitten 15 000 tonnia dieselöljyä Ambarnaja-jokeen ja 6 000 tonnia maaperään. Yhtiö yritti tukkia vuotoa omin avuin kahden päivän ajan ennen kuin kertoi siitä eteenpäin.”
Venäjällä viime viikolla tapahtuneen jättimäisen ympäristökatastrofin takana on sama yhtiö, joka on ottanut talteen Terrafamen uraania Suomessa. Kyseinen Norisk Nickel -yhtiö toimii Suomessa Harjavallan kaupungissa. STUK on antanut Norisk Nickel -yhtiölle luvan pitää hallussaan 10 000 kg uraania vuodessa. Tällä hetkellä Norisk Nickel ei tietojemme mukaan kuitenkaan ota vastaan Terrafamen uraanipitoista nikkelituotantoa. (tem.fi/documents/1410877/5542661/Terrafamen_hakemuksen_täydennys_liittyen_Norilsk_Nickel_Harjavallan_erottaman_uraanin_tuomisesta_Terrafamelle.pdf)
Lisäksi kyseessä on sama yhtiö, joka on Suomen historian suurimman nikkelipäästön takana: ”Norilsk Nickelin tehtaalta karkasi heinäkuussa 2014 noin 66 tonnia nikkeliä, joka saastutti jokivettä. Samalla Kokemäenjokeen pääsi myös muita metalleja.
Ne saastuttivat jokivettä ja aiheuttivat muun muassa miljoonan rauhoitetun vuollejokisimpukan tuhoutumisen. Joen uhanalaisesta vuollejokisimpukkakannasta kuoli arviolta 16–17 prosenttia. Vuoto havaittiin vasta 30 tunnin kuluttua.” (yle.fi/uutiset/3-9925808)
”Kyseisellä alueella harjoitetaan saamelaisten perinteistä elinkeinoa, poronhoitoa. Tämän lisäksi osin Tarvantovaaran erämaa-alueella sijaitseva varausalue kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja on osa Natura 2000 -aluetta.”
”Tukes ei ole noudattanut asiasta tiedottamisessa saamen kielilakia ja tietojemme mukaan asiasta ei ole tiedotettu ollenkaan saamen kielellä. Tässä on tapahtunut selkeä menettelyvirhe”, toteaa tiedotteessa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso valituksen perusteista. ”Saamelaiskäräjät vaatiikin, että varauksen hyväksymispäätös tulee kumota ja asia palauttaa takaisin Tukesin käsiteltäväksi.”
”Tukesin mukaan sen ei olisikaan tarvinnut tiedottaa asiasta saameksi, koska varauspäätös ei koske erityisesti saamelaisia. ’Varauksesta voi valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Käytännössä siis kilpaileva yritys’, Tukes kertoo Twitterissä.”
**
Ottavatko Tukesin viranomaiset siis tiedotuksessaan huomioon vain kilpailevat yritykset, jättäen samalla saamelaiset ilman lainmukaista tiedotusta? Vaikuttaa todella kyseenalaiselta toiminnalta.
”Valtio jatkaa Sotkamossa toimivan kaivosyhtiö Terrafamen avokätistä tukemista.Hallitus lupaa jättimäisestä lisätalousarviosta Suomen Malmijalostus Oy:lle 450 miljoonan euron apupaketin akkukemikaalien tekoon.
Valtaosa varoista ohjautunee Terrafamelle, sillä valtion omistama Malmijalostus on Terrafamen pääomistaja noin 70 prosentin omistusosuudella.
Terrafamen toinen omistaja on raaka-ainekauppaa käyvä, Singaporessa pääkonttoriaan pitävä Trafigura-konserni, lähes 30 prosentin omistusosuudella.
Yhtiötä epäillään markkinoiden manipuloinnista ja korruptiosta, kertoo brittilehti The Guardian. Yhdysvaltain valvovaviranomainen CFTC tutkii parhaillaan Trafiguran touhuja öljykaupassa. Trafigura ei ole ensimmäistä kertaa kiusallisen julkisuuden kohteena. Se on ollut aiemminkin otsikoissa korruptioepäilyistä ja yhtiö on tuomittu myrkkyjätteiden laittomasta kuljettamisesta Afrikkaan.
Nyt suomalaisveronmaksajien rahoilla pönkitetään akkuteollisuuden nimissä luikuiriyhtiön toimintaa.”
Kauppalehti #kaivokset
”Länsi-Australian Pilbaran alueella sijainnut Juukan sola oli yksi Australian vanhimpia alkuperäiskansojen paikkoja.” ”Paikallismedian mukaan yhtiö on pyytänyt anteeksi luolien räjäytystä alueen omistavilta alkuperäiskansoilta. Yhtiö sanoi luulleensa, että sillä oli alueen alkuperäisten omistajien suostumus.”
Kyseessä on maailman kolmanneksi suurin kaivosyhtiö RIO TINTO, joka on aloittanut 2019 myös Suomessa malminetsinnän usealla paikkakunnalla (Suonenjoella, Konnevedellä, Rautalammella, Pieksämäellä, Hankasalmella ja Kangasniemellä)! On täysin käsittämätöntä, että jopa Rio Tinton kaltainen julmasti toimiva ja todella huonossa maineessa oleva suuryhtiö pystyy kahmimaan Suomessa laajoja alueita malminetsintään!
Esimerkiksi Norjan valtion eläkeyhtiö veti Rio Tinton toimintatapojen vuoksi kaikki sijoituksensa pois kaivosyhtiöstä. Syyksi investointien pois vetämiseen ilmoitettiin Rio Tinton aiheuttamat vakavat ympäristöongelmat ja äärimmäisen epäeettinen toiminta.
”Kun freelance-toimittajat Marja Hannula ja Anitra Rönkkö tekivät Helsingin Sanomille kriittistä juttua kaivosyhtiön ympäristölupaprosessista, he joutuivat yhtiön painostuksen kohteeksi.
Kesällä 2019 Hannula ja Rönkkö toimittivat osan kirjoittamastaan jutusta Hannukainen Mining -kaivosyhtiön tarkistettavaksi. Vastausviestissä tiedottaja ilmoitti kaivosyhtiön varaavan oikeuden vaatia kustannukset, jotka aiheutuisivat heidän näkemyksensä mukaan virheellisestä uutisoinnista. Viesti lähti myös Helsingin Sanomien päätoimittajalle ja toimituspäällikölle.”
Agnico Eagle laajentaa Kittilän kultakaivoksen louhintamääriä. Se on saanut luvan lisäpäästöihin ja voi juoksuttaa Loukiseen vuosittain 11 000 tonnia sulfaattia, ja 110 tonnia typpeä vuoteen 2022 asti. Tämän jälkeen kaivosyhtiö saa laskea typpeä suoraan Loukiseen 65 tonnia vuodessa. Vesistöön lasketaan myös muun muassa arseenia, nikkeliä ja WAD-syanidia. Kaivoksella on ollut aikaisemmin vesiongelmia. Vuonna 2015 kaivoksen rikastushiekka-altaan padon sisäpuolinen allas vuoti useita kuukausia, mikä nosti nosti Seurujoen pH-tasoa, typpipitoisuutta ja muun muassa lyijyn kaltaisen puolimetallin määrää.
”Kittilän kultakaivos on erittäin kannattava ja sieltä on kaivettu vuosittain noin 6 000 kiloa kultaa.”
”ULKOMAALAISET kaivosyhtiöt ottavat suuria taloudellisia riskejä, kun ne perustavat kaivoksia. Kaivoksen avaaminen voi maksaa satoja miljoonia euroja. Toisaalta kaivosyhtiöt ovat osanneet käyttää Suomen lainsäädäntöä ja verottajan tulkintoja edukseen, sillä esimerkiksi Agnico Eagle ei maksanut moneen vuoteen Kittilän kunnalle yhteisöveroja.”
”Kymmenien miljoonien vuosittaisista voitoista huolimatta yhtiö on kirjannut useana vuonna tilikaudelta tappiota. Syy tappiolliselle tilikausille selittyy Agnico Eagle Finlandin maksamista korkokuluista konserniyhtiöille.
Yhtiön koko osakekannan omistaa ruotsalainen Agnico Eagle Sweden AB. Konsernin emoyhtiö puolestaan on kanadalainen Agnico Eagle Mines.”
”Enontekiöllä Hietakeron alueella toimivat poronhoitajat ovat vastaanottaneet tiedon varausilmoituksesta järkyttyneinä.” ”Käsivarren paliskunta on julkaissut aiheesta tiedotteen, jossa se toteaa, ettei hyväksy kaivostoimintaa alueella edes edistämisen, tutkimusten tai suunnitelmien tasolla.” ”– Meillä ei ole enää elinmahdollisuuksia, jos nämä suunnitelmat toteutuvat, toteaa Näkkäläjärvi.”
****
Myös Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa tapauksesta:
”Tukesin antama kuulutus on ollut kunnantalon ilmoitustaululla, mutta koronakriisin vuoksi virasto on ollut suljettu eikä kuulutusta ole kukaan voinut nähdä.”
”Hietakeron alueelta löytyy paliskunnan edustajien mukaan ahman pesintäalueita. Koko alue käsittää lisäksi puro- ja meritaimenelle tärkeitä elinympäristöjä kuten Tarvantojoki joka laskee Torniojokeen. Alueella on myös Natura-alueita ja soidensuojelualueita.”
www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1098052
”Törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä on syytteessä Pekka Perä ja kaksi muuta surullisenkuuluisan kaivosyhtiön johtoon kuulunutta ihmistä.”
”Syyttäjien mukaan Perä ja Erkinheimo tiesivät yhtiön päiväraporteista, että Talvivaara oli jo merkintäoikeuksien myyntihetkellä huomattavasti jäljessä asettamastaan nikkelin tuotantotavoitteesta. Näin ollen kaksikolla oli käytössään julkistamaton reaaliaikainen tieto, joka oli omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön osakkeiden arvoon, syytteessä todetaan.”
”Syyttäjät vaativat, että Talvivaara Management on tuomittava menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä kaupoista saadut noin 246 000 euroa.”
”Luonnon yksipuolistumisen taustalla on yksi yhteinen nimittäjä. Ihminen vie koko ajan enemmän elintilaa muilta lajeilta. Tähän vaikuttaa globaali maankäyttö" ”Myös Suomessa maankäyttö on ratkaisevassa asemassa.”
”Ilman suhteellisen vakaata ilmastoa ja toimivia ekosysteemejä ihmisten hyvinvointi niin Suomessa kuin koko maailmassakin on uhattuna. Elinvoimainen luonto on kaiken elämän perusta.” ”Todelliset edistysaskeleet edellyttävät jatkossa sitä, että biodiversiteetin turvaaminen otetaan huomioon kaikessa taloudellisessa toiminnassa.”
****
Milloin tämä ajatustapa siirretään koskemaan kaivoslakia ja kaivosviranomaisten päätöksiä? Tällä hetkellä viranomaistoiminnan (esim. GTK ja Tukes) tavoitteena on tehdä Suomesta houkutteleva maa kaivosyhtiöille. Todistustaakka siitä, kannattaako kaivoshanketta toteuttaa ympäristön näkökulmasta, jää pitkälti vapaa-ajallaan kaivosliikkeissä toimiville kansalaisille.
Kuinka uskottavaa on, että tulvat voivat yllättää Terrafamen yhä uudelleen? Vai onko niin, että riittävään tulvariskeihin varautumiseen ei ryhdytä, sillä se tuottaisi yhtiölle enemmän kuluja kuin tämä jatkuva vesistöjen pilaaminen?
#kaivoslakiNyt
Seuraava pandemia vaanii jo nurkan takana. On aika ottaa ekologinen kriisi vakavasti.”
”Tämä koronaviruspandemia ei ole ensimmäinen eikä viimeinen tautiaalto, jonka taustalla ovat ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset.” ”luonnon taudinaiheuttajien uhka ihmiselle kasvaa luonnonpopulaatioiden hävitessä. Ekologinen tautitutkimus on osoittanut, että yhteisön lajimonimuotoisuus vähentää yksilöiden riskiä sairastua.”
*******
Kaivannaistoiminta on lajien uhanalaisuudesta kertovan raportin mukaan 4.merkittävin lajien uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa. On todellakin tullut aika laittaa kaivosyhtiöt kuriin lainsäädännöllä!
(Taulukko uhanalaisuuden aiheuttajista: www.hs.fi/kotimaa/art-2000006027515.html)
www.hs.fi/mielipide/art-2000006501814.html
"Metsien hävittäminen, maanviljelyksen kontrolloimaton leviäminen, maatalouden tehotuotanto, KAIVOSTOIMINTA sekä luonnonvaraisten lajien hyväksikäyttö luovat "täydellisen myrskyn", jossa sairaudet voivat siirtyä luonnosta ihmisiin."
”Tiedemiehet suosittelevat, että ympäristösäädöksiä sekä tiukennetaan että valvotaan nykyistä paremmin. Lisäksi he kehottavat, että yhteiskunnassa tuettaisiin vain ja ainoastaan kestävää kehitystä ja luonnolle ystävällistä tapaa toimia.”
Uutinen luettavissa täältä: www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiedemiehet-varoittavat-koronakriisi-on-vasta-alkua-luonnossa-elaa-1-…
Metsähallituksen vahingonkorvausvaade ympäristön pilaamisesta oli 8,6 miljoonaa euroa, mutta näistä korvausvaateista luovuttiin, kun Terrafame osti 0,8 miljoonalla eurolla pilaamiansa maita.
Suomalaista korruptiota: valtio myy valtionyhtiölle maata alihintaan niin, ettei Terrafamen tarvitse maksaa korvauksia ympäristön pilaamisesta. Ja Terrafame ei edes ole kokonaan valtion omistama yhtiö, vaan yhtiöstä omistaa 27% Caymansaarille rekisteröity yhtiö nimeltä Galena Fund. Valtion miljoonat ovat löytäneet Terrafamesta harvinaisen vinksahtaneen rahoituskohteen!
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon kaivoslainsäädännön uudistamisessa talousvaliokunnan mietinnössään aloitteesta esiintuomat näkökohdat ja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisen.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi kaivosmineraalien luonteen ainutkertaisina luonnonvaroina, joiden hyödyntämisestä yhteiskunnan tulee saada kohtuullinen korvaus ja edellyttää hallitusohjelman mukaisen kaivosveroselvityksen ripeää ja huolellista toteutusta niin, että eduskunnalle jää riittävästi aikaa toteuttaa kaivosverotusta koskevat lainsäädäntöuudistukset kuluvalla hallituskaudella.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus resursoi laadukkaan lupavalmistelun takaamiseksi kaivosten luvitusta käsittelevät viranomaiset riittävästi ja huolehtii valmisteluun liittyvän tiedon avoimuudesta.
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa kaivostoimintaa ohjaavalla lainsäädännöllä nykyistä selkeämmin muille elinkeinoille ja asumiselle tärkeiden tai luontoarvoiltaan korvaamattomien alueiden suojelun sekä varmistaa korvauskäytäntöjen oikeudenmukaisuuden haittojen kärsijöille.
5. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon kaivoslain uudistuksen valmisteluaikataulussa CETA-sopimuksen vaikutukset valmistelulle asetettuihin tavoitteisiin.
Vaikkakin aloitteen hylkääminen on suuri pettymys, voidaan lausumaehdotuksia pitää tärkeinä askeleina eteenpäin ja talousvaliokunnan yksimielisesti yli puoluerajojen jättämää lausuntoa painavana viestinä eduskunnalle. On myös huomioitava, että talousvaliokunnan lausunnon lisäksi kaivoslain uudistamisessa on huomioitava hallitusohjelman kaivoslakilinjaukset, joita ei varmasti olisi muodostettu ilman kaivosliikkeitä ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.
Nyt ovat alkamassa kaivoslakia koskevan päätösprosessin kannalta merkittävimmät kuukaudet. Yhdessä asiaa esillä pitämällä voimme varmistaa, että eduskunnalle luovutetaan loppuvuonna luontoa ja demokratiaa kunnioittava kaivoslakiehdotus. Kaivoslakia valmistelevassa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä on painottunut kaivosteollisuuden edustus, eikä ryhmään ole vieläkään otettu mukaan yhtään kaivosliikkeiden edustajaa! Tämän vuoksi kansalaisten aktiivisuus on juuri nyt erityisen tärkeää. Jaksetaan muistuttaa päättäjiä, miksi 60 000 kansalaista on vaatinut oikeudenmukaista kaivoslakia!
Hyvää terveyttä ja jaksamista näistä poikkeuksellisista ajoista selviämiseen. Pidetään toisistamme ja luonnosta huolta 💚!
Talousvaliokunnan koko lausunto on luettavissa täältä: www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/TaVM_7+2020.aspx
Hallitusohjelma (kaivoslakilinjaukset s. 45-46 ja kaivosvero s. 27)
julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Onneksi mukana ovat sentään mm. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Saamelaiskäräjät. Luonnonsuojeluliiton Jouni Nissinen nostaa kirjoituksessaan esille tärkeitä asioita oikeudenmukaisemman ja ympäristöarvot paremmin huomioonottavan kaivoslain saavuttamiseksi 👏
AVI määräsi korvauksia muun muassa 271 rantatilalle. Terrafamen kannan mukaan haitankärsijöitä on alle kymmenen ja se maksaa korvauksia alle 10 prosenttia määrätystä.
”Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kaivospiiripäätöksen, jonka Tukes antoi Hannukaisen kaivokselle Kolarissa, ja palautti sen uudelleen käsittelyyn.”
”Hallinto-oikeuden mukaan Tukes oli tehnyt virheitä asianosaisten kuulemisessa ja päätöksen perusteluissa. Lisäksi yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi annetuissa määräyksissä oli puutteita.
Oikeus ei käsitellyt muita valitusperusteita, koska päätös kumottiin jo edellä mainittujen syiden vuoksi. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto katsoi valituksessaan, että päätös oli kaivoslain, luonnonsuojelulain ja vesienhoitolain vastainen. Myös monet paikalliset asukkaat ja mökkiläiset pelkäävät kaivoksen vaikutuksia Tornionjokeen.”
”Hannukainen Mining aikoo jatkaa kaivoshanketta ja suunnittelee edelleen monimetallikaivosta vanhalle kaivosalueelle Kolariin.”
”Luonnonsuojeluliitto muistuttaa valituksessaan, että kaivoksen uraania sisältävän malmin louhinnasta syntyy miljardi tonnia sivu- eli jätekiveä. Kivi on erittäin rikkipitoista ja sisältää noin 20 000 tonnia uraania sekä miljoonia tonneja raskasmetalleja. Terrafamen kaivoksen rikkipitoisen sivukiven rapautuminen aiheuttaa ns. happaman kaivosvaluman, jolloin happo vapauttaa sekä uraania että runsaasti raskasmetalleja.
– Rapautuminen saattaa jatkua tuhansia vuosia, ja vesi pitäisi pystyä puhdistamaan koko valuma-ajan. Laskelmiemme mukaan pelkkien neutralointikemikaalien hinta kohoaisi vuosien mittaan miljardeihin euroihin, luonnonsuojeluliiton asiantuntija, biokemisti Jari Natunen toteaa.”
Poikkeusaikana Tukesin tulee lopettaa malminetsintä- ja kaivoslupien myöntäminen sekä kumota korona-aikana tehdyt luvat. Kansalaisten kokoontumisia rajoitetaan ja kuntien päätöksentekijöiden kokoontumisissa on viivettä. Päätökset voivat odottaa normaalioloja. Silloin ne, joita päätökset koskevat voivat reagoida niihin asianmukaisesti.
Tukesin päätöksen mukaan Boliden FinnEx Oy:n Tuusniemelle saamasta luvasta voi valittaa 20.04.2020 asti. Katso ohjeet tarkemmin:
tukes.fi/documents/5470659/20498128/ML2019_0062_Boliden+FinnEx_Ohtaanniemi_P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_…
Boreniuksella on useita kytköksiä kaivosteollisuuteen. Lakifirma on avustanut Talvivaaraa saamaan läpi ympäristöviranomaisten vastustaman vakuusjärjestelyn ja edustanut kanadalaisia kaivosyhtiöitä Agnico Eaglea Kittilässä sekä FQM Mineralsia Sodankylässä. Lisäksi toimisto on avustanut Kaivosteollisuus ry:tä kaivoslain lobbauksessa eduskunnalle. Vartiainen oli toinen TEM:n vuonna 2018 Boreniukselta tilaaman kaivoslakiraportin kirjoittajista. ”
”Vasta joulukuussa oikeuskansleri Tuomas Pöysti piti ratkaisussaan ongelmallisena sitä, että TEM tilasi raportin kaivosyhtiöitä edustaneelta asianajotoimistolta. Oikeuskanslerin mukaan ministeriön menettely on ollut omiaan synnyttämään epäilyksen virkatoiminnan puolueellisuudesta.”
”Oikeuskansleri katsoo, että ministeriön huolehdittava sen toiminnan olevan paitsi asianmukaista ja puolueetonta, myös näyttävän sellaiselta ulospäin.
Niin, miltä se nyt näyttää?”
”Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt Dragon Mining Oy:lle luvan malminetsinnän aloittamiseen Oriveden Sarvisuolla. Näin siitä huolimatta, että luvasta on valitettu hallinto-oikeuteen ja asian oikeuskäsittely on kesken.”
”Yhtiöllä on myös vanhan kaivoksen sotkut selvittämättä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) määräsi yhtiön Oriveden kaivoksen suljettavaksi ympäristöluparikkomusten takia. Ne ovat pilanneet kaksi kaivosalueen alapuolista järveä. Lisäksi kaivoskuilusta löytyneen laittoman kaatopaikan poliisitutkinta on kesken.”
Raahen kultakaivos avattiin vuonna 2011. Kultakaivos ehti olla tuotannossa vain muutaman kuukauden, kun jätevesiongelmat alkoivat. Kaivos on ollut vuosien varrella ruotsalais-, intialais- ja nyt kanadalaisomistuksessa. Ympäristö-, tuotanto- ja talousvaikeudet ovat jatkuneet kaikkien omistajien aikana.
Pieni kaivoslain säätö ei riitä takaamaan vastuullista kaivostoimintaa. Suomi tarvitsee kunnollisen kaivoslainsäädännön kokonaisuudistuksen.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tiedote: t.co/wCThqBDggG?amp=1
🔷 Paine kaivoslain muuttamiseen on tullut kansalaisliikkeiltä, mutta sen edustajat puuttuvat kaivoslakityöryhmästä.
🔷 Samaan aikaan kansallista kaivoslainsäädäntöä on valmistelemassa työryhmässä kansainväliset kaivosyhtiöt.
🔷 Työryhmän asettanut ministeri Mika Lintilä (Kesk.) on parhaillaan vierailemassa Kanadassa ja tapaamassa mm. kaivosyhtiöitä.
Kaivoslain muutosta valmisteleva virkakunta on painottunut vahvalla kaivosalan osaamisella. Lainsäädännön pitäisi hallitusohjelman mukaan parantaa ympäristönsuojelua, mutta ympäristöalan osaajia ei ole työryhmässä painotettu.
Työryhmässä istuvat nyt mm.:
◾️Suorana edunsaajana kansainvälinen kaivosyhtiö Yara, 13 miljardin dollarin liikevaihdolla
◾️Sakatti Miningin edustaja
◾️Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja, joka valmisteli ministeriön virkamiehen roolissa edellisen kaivoslakiehdotuksen 2011.
◾️Kaivoslobbarina tunnetun Boreniuksen entinen juristi.
◾️Maakuntien edustajana on Pro Kaivos -aktiivi
◾️Käytännössä kaikille hakijoille malminetsintäluvat myöntävä Tukes
◾️Suomen malmivaroja kansainvälisille kaivosyhtiöille kartoittava ja esittelevä GTK
Työryhmä julistaa tukeutuvansa tutkittuun tietoon, mutta ryhmässä ei ole tutkijoita. Onneksi ryhmässä ovat kuitenkin mukana esim. Saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliitto.
Ministeriö kertoo perusteluksi kaivosliikkeiden poisjättämiseen, että ”vakiintuneen käytännön mukaan valtioneuvostotason työryhmiin ei kutsuta alueellisia tai paikallisia edustajia”. Kaivoslaki Nytin takana on suuri osa Suomen kaivosliikkeistä ja 58 000 kansalaisten allekirjoitus. Miksi ihmeessä siis esim. Kaivoslaki Nytin edustajaa ei otettaisi ministeriön työryhmään?
On täysin selvää, että ministerillä on vapaat kädet kutsua ryhmään haluamansa tahot. Käytäntöä on syytä viedä nyt suuntaan, jossa avoimuus on aitoa. Kaivosteollisuuden vahvalle läsnäololle työryhmässä ei riitä perusteluksi se, että ”asiat nyt vaan on totuttu hoitamaan näin”. Suorat edunsaajafirmat tulisi siirtää pois lainsäädäntöä valmistelevasta työryhmästä ja sijoittaa kuultavien sidosryhmien penkille.
Työryhmän kokoonpano lisää epäluuloja lain valmistelua kohtaan. Tilanne on todella vakava, mutta onneksi tilanteeseen on hurjan helppo ratkaisu. Työ- ja elinkeinoministeriö, ottakaa kansalaisliikkeiltä ja tutkijoilta edustus työryhmään!
”Yhteys nimenomaan kanadalaisiin kaivosyhtiöihin on olennainen, sillä kaivoslain uudistamista pohditaan osin Kanadan ja Euroopan unionin välisen CETA-kauppasopimuksen vuoksi.
Oikeuskanslerin selvityksessä todettiin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kiinnittäneen huomiota ”siihen, että Kanada on kotimaa useille maailman suurimmista kaivosalan yhtiöistä, joilla on myös mielenkiintoa toimia Suomessa ja että kaivostoimintaa säätelevän lainsäädännön muutokset ovat potentiaalisesti sellaisia, jotka useiden asiantuntijoiden mielestä saattaisivat käynnistää CETA-sopimuksen investointisuojaa koskevien määräysten mukaisen korvauskanneprosessin”.
Paavo Arhinmäki kommentoi Uudelle Suomelle aiemmin Boreniuksella työskennelleen Vartiaisen roolia kaivoslakityöryhmässä: ”Ymmärrän, että se näyttää kummalliselta. Minustakin se näyttää erikoiselta juuri sen vuoksi, että ensin on käytetty Boreniusta ja saatu huomautus ja sitten näyttää siltä, että Boreniuksen ihmiset valmistelevat meidän kaivoslakiuudistusta. Mutta samaan aikaan pitää todeta, että rooli on eri kuin mikä se oli vuosi sitten selvityksen tekijällä.”
”Asiaan tarttui myös keskustan hallituskumppanin vihreiden kansanedustaja Satu Hassi. ”Pitääkö paikkansa, että työ- ja elinkeinoministeriö on nimittänyt kaivoslakiuudistuksen valmistelua johtamaan aiemmin kaivosyhtiöiden puolesta lobanneen juristin? Hallitusohjelma lupaa parantaa ympäristönsuojelua sekä lähiasukkaiden oikeuksia”, Hassi huomautti ministeriölle ja Lintilälle.”
”Ministeri Mika Lintilä ei tiistaina vastannut Uuden Suomen haastattelupyyntöön asiasta.”
www.uusisuomi.fi/uutiset/nayttaa-erikoiselta-ministeri-sai-kovat-pyyhkeet-alan-lobbarin-kaytosta-…
"Ennen ministeriöön siirtymistään Vartiainen on työskennellyt muun muassa asianajotoimisto Boreniuksella, joka toteutti syksyllä 2018 TEMin tilauksesta selvityksen Euroopan unionin ja Kanadan välisen Ceta-sopimuksen vaikutuksista kaivoslakiin.
Lakifirma ei löytänyt selvityksessään mitään muutostarpeita, jotka olisi pitänyt huomioida kaivoslaissa liittyen Ceta-sopimuksen kiemuroihin. Vartiainen oli selvityksen toinen tekijöistä." "Tuolloin vastuuministerinä toimi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk), joka toimii myös uuden kaivoslain vastaavana ministerinä. Lintilä nimitti Vartiaisen lakivalmistelun johtavaksi asiantuntijaksi."
"Pro Heinäveden aktiivi Jukka Leppäsen mukaan avoimuus, syrjimättömyys ja virkavastuu ovat hienoja käsitteitä, mutta ne eivät hänen mielestään toteudu ministeriön lakivalmistelussa. Kaivosvastaiset liikkeet ja Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen aktiivit on Leppäsen mukaan jätetty kaivoslakihankkeen työryhmän ulkopuolelle. ”Vartiainen profiloituu selkeästi kaivosmyönteiseksi henkilöksi, joten hänen jääviytensä on kyseenalaista”, Leppänen sanoo Suomen Kuvalehdelle lähettämässään viestissä."
**
Lisäksi on tärkeää muistaa, että Pekka Suomela valmisteli vuonna 2011 kaivoslakia työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastajana ja hänet palkattiin Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtajaksi heti tämän jälkeen. Nyt Suomela istuu ministeriön surullisenkuuluisassa kaivoslakityöryhmässä kaivosteollisuuden edustajana.
1️⃣ Lakiyhtiö BORENIUS lobbaa nykyisen, asiantuntijoiden maailman löperöimmäksi luonnehtiman kaivoslain läpi yhdessä kaivosteollisuuden kanssa. (noin vuosina 2009-2011)
2️⃣ Julkisuuteen nousee useita vakavia kaivosten ympäristörikkomuksia. Eduskunta allekirjoittaa CETA-sopimuksen ja vaatii samalla hallitukselta selvitystä siitä, pitäisikö Suomen kaivoslakia muuttaa ennen kuin CETA-sopimus astuu voimaan.
3️⃣ Työ- ja elinkeinoministeriö tilaa selvityksen kaivoslain muutostarpeista kaivosyhtiöiden etujen ajamiseen erikoistuneelta BORENIUKSELTA. Selvityksen tilaa ministeri MIKA LINTILÄ (kesk). (v. 2018)
4️⃣ BORENIUS päätyy raportissaan siihen, ettei kaivoslakia ole tarvetta muuttaa. Toinen raportin laatijoista on Boreniuksen juristi NIKLAS VARTIAINEN. (v. 2018)
5️⃣ Kaivospolitiikka ja kaivoslaki kohtaavat valtavasti kritiikkiä kun mm. käy ilmi, että Heinävedellä Suur-Saimaan vesistöjä uhkaavat kaivossuunnitelmat. Mediahuomio ja kansalaispaine kaivoslain muutokseen kasvavat. (v. 2018)
6️⃣ Suomen kaivosliikkeet laativat yhdessä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan kokonaisvaltaista kaivoslain uudistamista. Aloitteen allekirjoittaa 59 000 kansalaista ja aloite etenee valiokuntien käsittelyyn. (v. 2019-2020)
7️⃣ Oikeuskansleri moittii työ- ja elinkeinoministeriötä siitä, että ministeriö tilasi kaivosyhtiöitä avustaneelta BORENIUKSELTA selvityksen kaivoslaista. Oikeuskanslerin mukaan menettely on ollut omiaan synnyttämään ulkopuolissa epäilyksen virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan. (joulukuu 2019)
8️⃣ Työ- ja elinkeinoministeriön johtoon nimitetään elinkeinoministeriksi MIKA LINTILÄ (kesk). (joulukuu 2019)
9️⃣ Työ- ja elinkeinoministeriö palkkaa ministeriöön johtavaksi asiantuntijaksi BORENIUKSELLA aiemmin juristina työskennelleen NIKLAS VARTIAISEN ja asettaa hänet ministeriön kaivoslain uudistamista tukevaan työryhmään. (tammikuu 2020)
🔟 Kyseinen työryhmä on luvannut "edistää asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia". Työryhmään ei olla otettu mukaan yhtäkään tutkijaa eikä yhtäkään kaivosliikkeiden tai Kaivoslaki Nyt -aloitteen edustajaa. (2020)
Jakakaa tämä jos olette samaa mieltä siitä, että tällaiselle toiminnalle on tultava loppu!
”Heinäveden kaivoshankeen riskit
* Pieni englantilainen malminetsintäyhtiö, jolla ei ole kaivostoimintaa. Yhtiöllä ei ole liikevaihtoa, ja se rahoittaa toiminnan toistuvilla osakeanneilla. Riski hankkeen kannattavaan onnistumiseen on siis erittäin suuri.
* Grafiitin suhteellisen pienet pitoisuudet. Toimivissa kaivoksissa grafiittipitoisuudet ovat moninkertaiset.
* Valtavat määrät sulfidista sivukiveä ja rikastusjätettä. Malmikiven rikkipitoisuus on 5 % luokkaa.
* Vesikierron haastavuus rikastusprosessissa. Rikastamiseen tarvitaan paljon vettä. Kuinka paljon ”puhdistettuja” vesiä päätyy vesistöön, ja niiden tosiasialliset vaikutukset?
* Mahdolliset sateliittikaivokset ovat ripoteltuna useaan paikkaan.
* Toiminta on keskeytyksissä pitkän aikaa, ja kaivoksen loppusulkeminen venyy vuosikymmenten mittaiseksi. Tästä esimerkkinä on vaikka Pampalon kultakaivos Ilomantsissa tai Särkiniemen konkurssiin mennyt kaivos Leppävirralla.”
”AkkuHype ei ole vielä loppunut. Se on vasta alussa. Kysymys on vain miten hoidamme asian. Ajaako ekovihreä akkumineraalien kaivaminen ympäristön edelle? Heinäveden tapauksessa myös muutaman vuoden massiivinen 20 Mt louhinta vain noin 15000 Teslan akun tähden? Kannattaako tämä? Kannattaako tämä tosiaan? Tämän sallii ainoastaan Suomen valtion kaivoslain typeryys ja tämä korruptoitunut akkumineraali-huuma.”
”Todellakin olennaisin asia on, että päästöt tulevat kasvamaan merkittävästi sähköautoiluhuuman alkutaipaleen aikana!”
”Kannattaisiko arvokkaita (köyhien esiintymien) mineraaleja hyödyntää vasta silloin, kun ”BAT-tekniikat” kehittyneet vuosikymmenien tai vuosisatojen päästä? Tällä hetkellä Suomen valtio tuhlaa surutta arvokkainta luonnonvaraansa eli puhdasta vettä.”
”Heinäveden kaivoshankkeen haittavaikutukset eivät ole pelkästään ympäristöä koskevia. Hankeen sosiaaliset ja matkailuun vaikuttavat haitat ovat myöskin erittäin merkittäviä, ja jotka pitäisi voida huomioida vastuullisessa kaivostoiminnassa."
"Onko sähköautoilu vain erittäin saastuttava välivaihe? Olemmeko ajamassa itseohjautuvalla Teslalla suoraan Valtion louhimaan kallioleikkaukseen? Vai onko fossiilisen polttoaineen käytölle järkevämpiä vaihtoehtoja? Esimerkiksi kiertotalouden energialähteet bio- ja maakaasu, biopolttoaineet. Tai puhtaammat energialähteet kuten vety tai jopa suola-akut? Vetyautoilussa on myös odotettavissa edistystä lähivuosien aikana, sillä EU-komissio, Japani ja Yhdysvallat ovat sopineet kiihdyttävänsä vety- ja polttokennoteknologioiden kehitystä.”
#NeverStopTheMadness #hyvähallintotapa
Eduskunta käsittelee mm. kaivoshankkeiden kuulemismenettelyjä koskevia kaivoslain kohtia. Korostamme, että kaivoslakiin tarvitaan vaatimus paremmasta ja laajemmasta tiedotuksesta – mutta pelkkä tiedotus ei riitä, ihmisillä on oltava myös aitoja vaikuttamismahdollisuuksia!
Suomen luonnonsuojeluliitto on lausunut hallituksen esityksestä seuraavasti:
🔷 Kaivoshankkeet vaikuttavat usein monia kilometrejä niiden rajoja kauemmaksi (melu, pöly, pienhiukkaset, muut ilmansaasteet, räjäytyksissä alueen ulkopuolelle lentävien kivien vaara, vesistöpäästöt, vaikutukset elinkeinoihin ja kiinteistöjen arvoon jne.). Siksi on tärkeää, että kaikki hankkeiden vaikutusalueiden kiinteistöjen, maan, vesien ja oikeuksien haltijat sekä mahdolliset haitankärsijät saavat tiedon kaivosprosesseista ajoissa ja varmasti.
🔷 Kuulutusten nähtävillä olemisen ajan pitäisi olla laajoissa hankkeissa pitempi. Esityksessä olevan enimmäiskuultusajan pitäisi olla 45 päivän sijasta vähintään 60 päivää, kuten yva-ohjelmissa ja -selostuksissa.
🔷 Luonnonsuojeluliitto esittää myös varaushakemuksista tiedottamista. Ne koskevat usein laajoja alueita, joiden sisällä on monenlaisia yksityisiä ja yleisiä etuja.
”Suomi voi näyttää maailmalle, miten kaivostoimintaa voi harjoittaa ympäristön, ihmisten ja muiden elinkeinojen kannalta aidosti kestävällä tavalla. Tähän nykyinen kaivoslaki ei riitä, vaan hallitusohjelmassa linjatut kaivoslain uudistukset tarvitaan pikaisesti”, sanoo ministeri Krista Mikkonen (vihr).”
”Kaivoslain uudistus on juuri käynnistymässä työ- ja elinkeinoministeriössä. Kaivostoimintaan liittyvää lainsäädäntöä on myös ympäristö-, oikeus- ja valtiovarainministeriössä.
Ministerin mukaan esimerkiksi malminetsintäluvan rajoittamisessa on edettävä nopeasti. Hän huomauttaa, että nykyään malminetsintä voi aiheuttaa alueille lähes 20 vuoden epävarmuuden alkaen varauksesta jatkolupien loppuun. Hänen mukaansa kunnan asemaa on vahvistettava.”
”Mikkosen mukaan kaivostoiminnan vakuudet ovat riittämättömiä ja vastuujärjestelmä on saatettava kuntoon.”
Suomi on jo nyt EU:n suurin koboltin, platinan, palladiumin ja kullan tuottaja, eikä Suomen ajaminen EU:n suurimmaksi mineraaliaitaksi ratkaise maailman akkuongelmia.
Hallitusohjelmasta puuttuvat Kaivoslaki Nyt -aloitteen keskeiset tavoitteet:
✅ Kaivostoimintaa ei tule sallia arvokkailla luontoalueilla.
✅ Suomen maaperän kaivosmineraalit luokitellaan valtion ja maanomistajien omaisuudeksi perustuslain kanssa yhteensopivalla tavalla. Valtauskäytäntöä muutetaan.
✅ Kaivannaisista tulee maksaa yhteiskunnalle kunnolliset korvaukset louhintamaksun ja mineraaliveron muodossa. Maksuja ohjataan rahastoon, jolla korjataan ympäristövahinkoja.
✅ Vakuudet ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle säädetään riittäväksi.
✅ Ympäristöministeriön alla toimiva ympäristölupaviranomainen toimii jatkossa kaivosasioiden lupa- ja valvontaviranomaisena.
Ei jätetä kaivoslainsäädännön uudistamista puolitiehen.
Kaivosyhtiön mukaan jätteistä ei ole ollut mahdollista päästä eroon Suomessa, mutta Kiinaan ne saatetaan haluta.
Kolme vuotta sitten suomalais-englantilainen kaivosyhtiö Kalevala Gold oy teki räjäytyksiä Kainuun Suomussalmella. Tarkoituksena oli irrottaa Kuikan peruskallion kvartsijuoniin keskittynyttä kultapitoista malmia. Nuo räjäytykset päätyivät julkisuuteenkin. Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2017, että muun muassa räjäytykset ylittivät ely-keskuksen mukaan tavanomaisen malminetsinnän mittakaavan. Yhtiö ei ollut kuitenkaan tehnyt koetoimintailmoitusta.
Malminetsintä ei loppunut tuohon Suomussalmella, mutta räjäytykset tiettävästi vaihtuivat tyypillisempään malminetsintään. Kultakaivosta Suomussalmelle ei kuitenkaan ole toistaiseksi tullut. Sen sijaan Paltamossa on kolme merikontillista jätettä, joka on peräisin Suomussalmelta. Toiminnan takana oleva Kalevala Gold ei ole ely-keskuksen kehotuksesta huolimatta saanut vietyä kontteja mihinkään.”
Ylen jutussa kerrotun lisäksi Kalevala Gold ei ole pystynyt maksamaan maanomistajille malminetsintäkorvauksia ajallaan. Kuten lokakuussa kerroimme, on emoyhtiö Mineral Exploration Networkille myönnetty näistä huolimatta viime kesänä kaksi uutta malminetsintälupaa, nyt Kuhmoon. Tukes katsoo, että kaivoslaissa säädetyt edellytykset täyttyvät, eikä luvan myöntämiselle ole estettä. Lupaehtojen rikkomisella ei ole ollut vaikutuksia.
Talousvaliokunta lyönee tällä viikolla lukkoon valitsemansa kohdat #kaivoslakiNYT-kansalaisaloitteesta ja lähettää sen tämän jälkeen eduskunnan äänestykseen! Nyt tarvitaan asian esiin nostamiseen kaikkien apua!
Kaivoslain perusteellisen ja demokratiaa ja ympäristöä kunnioittavan muutoksen puolella ovat olleet erityisesti Vihreät ja Vasemmistoliitto.
Kaivoslakiratkaisu on pitkälti kiinni siitä, mitä talousvaliokunnan SDP:n edustajat:
Riitta Mäkinen, Matias Mäkynen, Hussein al-Taee ja Tuula Väätäinen
ja myös Kokoomuksen edustajat: Juhana Vartiainen, Pia Kauma ja Janne Sankelo päättävät tehdä 🧐🧐.
Perussuomalaiset, Keskusta ja RKP ovat valiokunnassa tärkeässä roolissa!
Pyydämmekin kaikkien lähes 60 000 kaivoslakialoitteen allekirjoittaneen kansalaisen äänellä teitä erityisesti SDP muistamaan, että kaivoslain uudistamisessa on kyse siitä, arvotatteko te demokratian ja luonnonsuojelualueet korkeammalle kuin kaivosteollisuuden edut.
Kansalaisilla ei ole mahdollisuutta palkata kaivosteollisuuden tavoin huippulobbareita. Siksi pyydämme muistamaan, että teidän tehtävänne on talousvaliokunnassa ajaa kansalaisten oikeuksia, ympäristönsuojelunäkökulmaa ja muiden elinkeinojen huomioimista osaksi #kaivoslaki’a.
Demokratiasta ja ympäristöstä välittäviä ihmisiä pyydämme tarttumaan toimeen, sillä nyt on merkittävä kaivoslakiratkaisu käsillä:
🙏Jakakaa postausta
🙏 Lähettäkää talousvaliokunnan jäsenille sähköpostia tänään:
www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/talousvaliokunta/Sivut/default.aspx
Vähintäänkin nämä pitää saada uuteen #kaivoslaki’in:
✅Oikeudenmukainen kaivosvero
✅Arvokkaat luonto- ja vesistöalueet suojavyöhykkeineen rajataan kaivostoiminnan ulkopuolelle
✅Muiden elinkeinojen huomiointi&turvaaminen
✅Saamelaisten oikeudet
✅Omaisuudensuoja+korvaukset
Yhdessä pystymme tähän 🙌
Kuva Hanne Salonen / Eduskunta
Vihreät – De Gröna, Sosialidemokraatit SDP, Keskusta Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset, Liike Nyt Kristillisdemokraatit, Svenska folkpartiet i Finland – RKP
Kaivosten ja akkuklusteripyrkimysten hinta ympäristölle, vesistöille ja demokratialle jäi ohjelmassa käsittelemättä. Ei ole niin, että ”Suomi" haluaa Lapin erämaat ja Suur-Saimaan alueen louhinnan kohteeksi epärealististen ja riskialttiiden haaveiden takia.
”Yksi valittajista lienee Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri, joka kirjoittaa kannanotossaan, ettei Terrafamelle voida myöntää uraanilupaa laillisilla perusteilla. Piirin mukaan toiminnalle ei ole tehty riittävää ympäristövaikutusten arviointia.
Huonomainen kaivos saakin vastaansa luontojärjestöjä ja todennäköisesti paikallisia ihmisiä, joiden lähiympäristöstä on pilattu jo useampi järvi.
Joka tapauksessa hallituksen myöntämä uraanilupa on hyvä asia kaivosyhtiölle, jos valitukset eivät kaada lupaa. Arvioiden mukaan uraanin vuosittainen arvo olisi nykyhinnoilla kymmenen miljoonaa euroa.
Summa ei ole suuri, mutta vahvasti julkisilla varoilla tuetusta kaivoksesta halutaan irti kaikki pennoset. Juha Sipilän (kesk) hallitus tuki kaivosta verovaroista lähes 500 miljoonalla eurolla.”
”Hiilidioksidin talteenotto perustuu jo olemassa oleviin menetelmiin ja tekniikoihin. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on valmistaa kiinteitä hiilituotteita.””LUT-yliopiston tutkijoiden tarkoituksena on valmistaa tuuli- tai aurinkovoimasta saadun sähkön ja hiilidioksidin avulla grafeenia, amorfista hiiltä, hiilimustaa ja mahdollisesti myös hiilinanoputkea.
Grafeenia voidaan käyttää komponenttina esimerkiksi sähköautojen akuissa ja amorfista hiiltä esimerkiksi jätevesien ja kaasujen puhdistuksessa. Hiilimustaa voidaan hyödyntää esimerkiksi autonrenkaissa ja hiilinanoputkia akkuteollisuuden raaka-aineena.”
Tällaisen yhtiön kanssa ollaan Heinävedellä tekemisissä. Viime vuonna Beowulf Mining ilmoitti lykkäävänsä kaivoshankkeensa tutkimuskartoitusta Heinävedellä ”paikallisen väestön huolen takia." Yhtiö on kuitenkin jatkanut hankkeen edistämistä aivan samalla tahdilla.
Nykyisen kaivoslainsäädännön puitteissa kunnilla, asukkailla, maanomistajilla ja elinkeinojen harjoittajilla ei ole riittäviä vaikutusmahdollisuuksia alueensa käyttöön. Kulman takana häämöttää CETA-vapaakauppasopimus, joka uhkaa lisätä ulkomaisten kaivosyhtiöiden valtaa Suomessa. Asiantuntijoiden mukaan sopimukseen sisältyvän investointien suojamekanismin kautta yhtiöt voivat vaatia korvauksia, jos Suomi muuttaa lainsäädäntöään epäedulliseen suuntaan investoijien kannalta. Kaivoslaki tulee saada kuntoon ennen CETA:n voimaantuloa.
"Kaivosteollisuudessa pelin henkeen kuuluu, että yhtiöt nousevat ja kaatuvat. Tulee uusia yrityksiä, joiden kontolle ei enää lasketa edeltäjien tappioita." "Talvivaara oli erityisen tunnettu ympäristöongelmistaan. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että Terrafame olisi päässyt niistä kokonaan eroon."
"Mikä estää kaivosyhtiöitä toimimasta Kongossa eettisesti? Mikä estää kobolttia ostavaa akun valmistajaa vaatimasta eettisesti louhittua kobolttia? Mikä estää autonvalmistajaa tai ostajaa vaatimasta, että heidän autonsa akuissa käytetty koboltti on eettisesti louhittua? Vastaus kaikkiin kysymyksiin on, ei mikään. Historia toistaa itseään."
"Latitude 66 Cobalt käyttää mielellään eettisyyttä argumenttina sille, että kobolttia kaivettaisiin Kuusamossa Kongon sijasta. Asia on juuri päinvastoin. Kobolttia pitää louhia ensisijaisesti siellä, missä on koboltin lisäksi köyhiä, kouluttamattomia ihmisiä. Motiivi Latitude 66 Coboltin argumentille on mielestäni business, ei huoli Kongon lapsista tai maailman ilmastosta. Kuusamolaisten ei pidä syyllistyä kummastakaan.
En tiedä käytetäänkö kobolttia auton akuissa enää 10 vuoden päästä, mutta olen varma, että 10 vuodessa autonvalmistajat ja kuluttajat ovat varmistaneet louhinnan eettisyyden Kongossa."
Rio Tinto tulee Norrbotten Explorationin kumppaniksi etsimään kuparia Perämeren ja Rovaniemen välillä. Yhteistyö nostaa Etelä-Lapin malminetsinnän uudelle tasolle.”
Rio Tintolla on erittäin huono maine ihmisoikeusrikkomusten ja ympäristöongelmien takia. Esimerkiksi Norjan valtion eläkeyhtiö on vetänyt Rio Tinton toimintatapojen vuoksi kaikki sijoituksensa pois kaivosyhtiöstä. Syyksi investointien pois vetämiseen ilmoitettiin Rio Tinton aiheuttamat vakavat ympäristöongelmat ja äärimmäisen epäeettinen toiminta.
Suomeen näyttää olevan tulossa uusi kaivosryntäys ja jopa Rio Tinton kaltainen erittäin huonossa maineessa oleva suuryhtiö pystyy kahmimaan Suomessa laajoja alueita malminetsintään. Suomen kaivoslaki mahdollistaa nykyisellään kaivosyhtiöille absurdin myönteisen toimintaympäristön. Sen hintana on kansalaisten oikeuksille, luonnolle ja demokratian toteutumiselle synkkä toimintaympäristö.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on viime viikolla hyväksynyt EMX Finland Oy:n varausilmoituksen, jonka noin 78 neliökilometrin malminetsintäalue ulottuu Iso-Syötteen retkeilyalueen Romevaarasta ja Salmiperän Pytkynharjusta Taivalkosken Kortejärvelle ja Kuusi-Kärryyn. Varausalueen sisälle jää lähes koko Syötekylä, Pikku-Syöte ja Keihäsvaara.”
”Malminetsintävarauksia on haettu ja voimassa Pudasjärvellä tällä hetkellä useampiakin, useamman yhtiön toimesta.
Syksyllä 2019 Kobolttia ja muita teknologiamineraaleja etsivä Latitude 66 Cobalt jätti Tukesille varausilmoituksen Sarakylän Nuorungasta, Syötteen kansallispuiston länsipuolelta Kouvalle ulottuvasta alueesta sekä toisen noin 40 kilometriä pitkästä alueesta Iinattijärveltä Jaurakkajärvelle.
Kesällä 2018 Critical Metals Scandinavia AB teki 24,7 neliökilometrin alueelta kaivosvarauksen Syötekylän pohjoispuolelta. Varausalue rajoittuu osin Syötteen kansallispuistoon mm. Teerivaarassa. Taivalkosken puolella varaus ylettyy Kuusi-Kärryyn. Yhtiö otaksuu alueelta löytyvän rautaa, vanadiinia, nikkeli, kuparia ja samoja platinametalleja kuin tuoreimmassa valtauksessa.
Kevättalvella 2018 Tukes hyväksyi Geologian tutkimuskeskukselle varauksen Pudasjärven, Puolangan ja Suomussalmen rajamaille noin 400 neliökilometrin alueelle. Varaaja otaksuu alueella olevan kultaa, hopeaa, kuparia, kobolttia ja sinkkiä.
Syksyllä 2010 Morenia Oy:n haki valtausajan pidentämistä 29 hehtaarin Kouvan Kortejärven alueelle. Hakija otaksui alueelta löytyvän kultaa, platinaa, rautaa ja muita metalleja. Kaivoslain mukainen valtausoikeus oli myönnetty jo kesällä 2005.”
Lintulan luostari haluaa varmistaa puhtaan luonnon ja hiljaisuuden säilymisen turvavyöhykkeen avulla.”
”Jos kaivos tulee, se on kuolinisku luostarille, nunna Nektaria sanoo.”
”Tutkimukset ovat osittain kesken, eivätkä viranomaiset vielä tiedä, millaista ja kuinka paljon jätettä kaivoksessa on."
”Kyllähän tämä koko juttu on esitutkintaviranomaisen näkökulmasta melko painajaismainen, kun kuilussa olevaa materiaalia ja sen haitallisuutta pitää arvioida kuulustelujen ja porattujen näytteiden kautta”, Länsipuro sanoo. Piilotetun jätteen tuominen maan pinnalla olisi varma tapa selvittää sen laatu. Poliisi joutuu puntaroimaan asiaa monesta näkökulmasta.”
”Poliisin tekemän esitutkinnan aikana Oriveden kultakaivosta on ryhdytty sulkemaan, sillä kaivos ei saanut kesällä 2019 korkeimmalta hallinto-oikeudelta ympäristölupaa toiminnan jatkamiselle.”
”Aiemmin Vaasan hallinto-oikeus ja aluehallintovirasto ovat todenneet ratkaisuissaan, että kultakaivoksen toiminta on aiheuttanut merkittävää vesistöjen pilaantumista.” "Maanalainen kaivos täyttyy pikkuhiljaa vedellä, eikä kaivokseen voi jättää ympäristölle haitallisia aineita tai materiaalia.”
”Dragon Mining on toimittanut kaivoksen sulkemissuunnitelman aluehallintovirastolle joulukuussa 2019.” ”Ennen Dragon Miningia Oriveden kaivoksen omisti kaivosyhtiö Outokumpu. Toistaiseksi on epäselvää, mikä vastuu Outokummulla on laittoman kaatopaikan siivoamisesta.”
Holopainen kertoo, että TEM on saanut oikeuskanslerilta jo kaksi huomautusta kaivoslainsäädännön valmistelua koskien. Toisessa tapauksessa saamelaiskäräjät ohitettiin lainvalmistelussa, toisessa CETA-sopimuksen selvitys tilattiin lakifirmalta, joka tekee töitä kaivosyhtiöille. Holopainen kyselee virkavastuun ohella myös hyvän hallintotavan, kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristö- ja sosiaalisen vastuun perään.
"Kaivosteollisuus vie väistämättä tilaa ja aiheuttaa aina jonkin asteisia negatiivisia vaikutuksia lähiympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Etenkin metallikaivoksilla on kielteisiä vesistövaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosteollisuuden toimialaraportissa ja sen karttamateriaalissa viitataan kuitenkin myös sellaisiin kohteisiin, joilla ei ole ympäristölupaa, jotka sijaitsevat luonnon ja vesistöjen kannalta herkillä alueilla ja joihin kohdistuu suurta vastustusta paikallisten ihmisten ja yritysten toimesta. Toisin sanoen kyseisten kohteiden ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty joko lainkaan tai niiden käsittely on kesken, jolloin myöskään ministeriöllä ei voi olla riittävää tietoa kyseisten kohteiden ympäristökestävyydestä tai siitä, onko hankkeilla sosiaalista toimilupaa. Tiedossa ei ole, voivatko nämä hankkeet toteutua. Vaikutusten arviointi on hyvin alkuvaiheessa joidenkin hankkeiden tai etsintäkohteiden osalta. Kohteisiin viitataan tästä huolimatta kaivosteollisuuden toimialaraportissa muun muassa osana "akkuklusteria" ja sen karttakuvastossa. Näitä ministeriön tuottamia materiaaleja käytetään myös kaivosteollisuuden toimijoiden taholta."
"Ministeriön riippumattomuuden ja ympäristövastuun tulisi toteutua siitä huolimatta, että ministeriön alaisuudessa toimii kaivosteollisuuden yritys Suomen Malminjalostus Oy sekä kaivosteollisuuden tutkijana ja konsulttina toimiva Geologian tutkimuskeskus, GTK. Ministeriöt eivät myöskään voi kohdentua vain tietyille toimialoille riippuen niiden nykyisestä rakenteesta."
"Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että CETA-sopimukseen ja sen investointisuojaan liittyvät seuraukset on huomioitu riittävällä tavalla mukaan lukien epäsuorat vaikutukset, kuten painostus,
miten hallitus varmistaa, että oikeuskanslerin huomautusten jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön toiminnan riippumattomuus, hyvä hallintotapa ja kestävän kehityksen periaatteet mukaan lukien ympäristövaikutusten arviointi ja sosiaalinen vastuu toteutuvat, ja
miten hallitus varmistaa, ettei se edistä suorasti tai epäsuorasti sellaisia hankkeita, joiden ympäristövaikutuksista tai sosiaalisesta vastuun toteutumisesta ei ole tietoa?”
Holopaisen kysymys on luettavissa eduskunnan sivulla www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_434+2019.aspx
Voidaan kuitenkin kysyä, onko eettisesti ongelmatonta, jos Suomeen suunniteltujen kaivoshankkeiden hyväksyttävyyden ja imagon rakentamisessa hyödynnetään koboltin tuotantoon liittyviä ongelmia kuten lasten vaikeita olosuhteita Kongossa. Perustelu on mielestäni ongelmallinen, sillä tuotannon siirtäminen tai esimerkiksi uusien kaivosten avaaminen Suomeen ei ratkaise työskentelyolosuhteita tai lasten ongelmia Kongossa. Mikäli ollaan aidosti huolissaan lapsityövoimasta tai muista epäinhimillisistä työskentelyolosuhteista, katseiden tulisi kääntyä kaivosalan sisälle kansainvälisten yhtiöiden ja omistajien suuntaan.
Ratkaisut kohti eettisempää toimintaa ovat kansainvälisten kaivosyhtiöiden ja tuotantoketjuihin raaka-aineita ostavien yritysten ja omistajien käsissä. Myös maiden hallinnolla ja kunsainvälisellä yhteisöllä on oma osuutensa hoidettavanaan asioiden parantamiseksi. Kaikkialla on mahdollista toimia vastuullisesti. Vastuullisuus voi olla yhtiöille paikoin työlästä ja kallista, ja se voi joskus tarkoittaa hankkeista luopumistakin."
"Suomella on oma vastuunsa raaka-aineiden tuotannosta. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikki kaivoshankkeet olisivat Suomessakaan yhteiskunnallisesti tai eettisesti kestäviä. Esimerkiksi Kuusamoon suunniteltu Juomasuon kaivoshanke on tutkitusti ongelmallinen niin ympäröivien vesistöjen, elinkeinojen, taloudellisen kestävyyden kuin paikallisten ihmisten näkökulmasta."
"Alan junioriyhtiö Latitude Cobalt 66 Oy voisi näyttää esimerkkiä vastuullisuudesta luopumalla kaivostoiminnan suunnittelusta Kitkajoen läheisyyteen ja keskittämällä malminetsinnän niille alueille, joilla toiminta ei ole ristiriidassa olemassa olevien elinkeinojen, työpaikkojen ja luontoarvojen kanssa. Kaivosalan työskentelyolosuhteiden parantamiseksi yhtiön viestinnälliset toimet voisi koillismaalaisten sijaan puolestaan suunnata kansainvälisille teollisille toimijoille, jotta he toimisivat vastuullisesti myös Kongossa."
Toinen Koskenniemen kuvaama tapaus tapahtui Pakistanisssa, missä australialainen kaivosyhtiö voitti oikeusjuttunsa, ja sai korvauksia valtiolta kuusi miljardia dollaria. Myös tämä oikeusjuttu päätyi yhtiön hyväksi, vaikka mitään kaivostoimintaa ei ollut edes aloitettu, eli minkäänlaista rahaa ei oltu vielä käytetty Pakistanissa.
Korvauksissa on kyse kuvitelluista ”menetetyistä” tulevaisuuden voitoista 20 vuoden ajalta. Koskenniemen mukaan 6miljardin dollarin summa vastaa samaa kuin kaksi kertaa Pakistanin terveydenhuoltojärjestelmä! Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa malminetsintäyhtiö vaatii valtiolta jättimäisiä 1,69 miljardin euron suuruisia korvauksia vetoamalla investointisuojaan. voima.fi/artikkeli/2019/kiista-kaivoslaista-kiristyy/
Tällaiset tapaukset voivat pian koskettaa myös Suomea ja erityisesti täällä olevien kaivosyhtiöiden toimia, sillä Sipilän hallituksen allekirjoittama EU:n ja Kanadan CETA-kauppasopimuksen täysimittainen toimeenpano on aivan kulman takana.
Sanna Marinin hallituksen on lähdettävä uudistamaan ympäristönsuojelu- ja kaivoslainsäädäntöä, jotta Suomi ei joudu investointisuojakanteiden kohteeksi tulevaisuudessa! #kaivoslakiNyt
Suomen kaivosliikkeet ja liikkeiden tukijat saivat tänä vuonna yhdessä kerättyä 50 000 nimeä Kaivoslaki Nyt -aloitteeseen ja levitettyä laajalle tärkeää tietoa kaivoksiin ja kaivoslakiin liittyvistä ongelmista. Aloite saapuu eduskunnan äänestykseen keväällä, eli työtä riittää meille kaikille, pysyttehän mukana 🙏💪💚✨💙
”– Kyllä tuollaiset uutiset ottaa vastaan positiivisin mielin. Vesistöjen tilasta on huolehdittava, sanoo Pro Heinävesi -liikkeen aktiivi Jukka Leppänen.
– Sikäli se oli hämmästyttävää, että KHO:sta tuli täysin tyrmäävä päätös eikä pelkästään luvan myöntämistä tietyillä ehdoilla. Se osoittaa, että oikealla asialla ollaan niin Kallavedellä kuin täälläkin, Jukka Leppänen sanoo.”
”Korkein hallinto-oikeus kumosi Finnpulp Oy:n Kuopioon suunnitteleman sellutehtaan ympäristöluvan.
Oikeus katsoi tehtaan aiheuttaman lisäkuormituksen heikentävän Kallaveden ekologisen tilan.
KHO:n päätöksen pohjana on kotimainen ympäristölainsäädäntö ja EU:n vesipuitedirektiivi.
Pintavesien laatua heikentävälle toiminnalle ei saa myöntää lupaa.
EU-tuomioistuin teki asiassa tiukan linjauksen jo heinäkuussa 2015 niin sanotussa Weser-tuomiossa, joka liittyi saksalaisen Weser-joen ruoppaushankkeeseen.
Vesipuitedirektiivi on annettu vuonna 2000, mutta toimeenpano jäsenmaissa on hidastellut.”
”Kaivokselle kemikaalit, ammukset, öljyt ja rasvat tulevat pääosin ulkomailta. Vesienergian lahjoitamme, kuten myös sähköenergian ilman siirtomaksua verorahoilla tuettuna. Kaivoskunnasta kaivos ei välttämättä tarvitse edes työväkeä, sillä työrytmi – neljä päivää 12 tuntia työtä, kuusi päivää vapaata – mahdollistaa työnteon kaukaa, jopa ulkomailta. Digiajan kehitys johtaa samaan. Kevitsan kaivosjohtajakin asuu Ruotsissa ja johtaa kaivosta sieltä käsin. Näin käy jatkossa yhä useamman kaivostyöpaikan.
Kaivosten työpaikkoja markkinoidaan hulppeina, mutta mitä ne ovat? Kevitsan rakentanut FQM-yhtiö lupasi kaivoksen tarjoavan 200 vuosityöpaikkaa, yhtiön pääjohtaja ”laajennusten” myötä 200–250. Vuonna 2014 Kevitsaa mainostettiin kuitenkin jo 640:llä ja nyt 750 työpaikalla, joista 70 prosenttia olisi Sodankylässä.
Verotulot kertovat karua totuutta. Sodankylässä vuoden 2012 työtulojen veropotti oli 23,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 se oli 26 miljoonaa euroa. Noususta veroäyrin hinnankorotus toi 0,6 miljoonaa, joten kasvu oli vain kaksi miljoonaa euroa. Se ei vastaa edes tuon ajan työpalkkojen nousua.”
”Kevitsa todistaa, kuinka uskomatonta typeryyttä on kenkätä maaperämme aarteet ulkomaille – vieläpä veronmaksajien rahoilla tuettuna.
Veikko Vuontisjärvi
tietokirjailija, Sodankylä”
On ylipäänsä poikkeuksellista, että ympäristölupaa ei myönnetä. Lupien valmistelu on kallista ja työlästä. Yleensä toiminnanharjoittaja hakee lupaa niin, että se voidaan ainakin tietyin tiukennuksin myöntää. Nyt näin ei käynyt, vaan KHO eväsi luvan kokonaan, eikä Finnpulpin tehdas näin ollen toteudu.
Päätöksellä on sekä konkreettisia vaikutuksia että suuri symbolinen merkitys. Kyse on niin sanotusta vuosikirjaratkaisusta, mikä tarkoittaa, että siihen voidaan viitata ennakkotapauksena tulevissa hankkeissa, joissa järvivesien tila on uhattuna.
Nyt nähtiin ensi kerran suuren teollisuushankkeen kaatuvan Suomessa niin sanottuun Weser-päätökseen nojaten.”
Uusi Suomi: ”Kyse on työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta selvityksestä. EU:n ja Kanadan välinen kauppa- ja investointisopimus CETAn hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti hallituksen käynnistävän kaivoslain uudistamisen arvioinnin ja tuovan tarpeelliset muutosesitykset eduskuntaan niin, että ne voitaisiin hyväksyä vielä samalla hallituskaudella. Juha Sipilän (kesk) hallitus tilasi selvityksen CETA-sopimuksen vaikutuksista ja kaivoslain muutostarpeista yksityiseltä asianajotoimistolta Boreniukselta, joka on avustanut kaivosyhtiöitä. Selvityksen tilasi työ- ja elinkeinoministeriö ja vastuullinen ministeri asiassa oli Mika Lintilä (kesk).”
”Oikeuskanslerin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön menettely on ollut omiaan synnyttämään ulkopuolissa epäilyksen virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan. Oikeuskansleri kiinnittää huomiota myös selvityksen yksipuolisuuteen.”
”Silloinen oppositio kritisoi rajusti tapausta. ”On uskomatonta röyhkeyttä ja demokratian halveksuntaa teettää kaivoslainsäädännön kehittämistarpeita koskeva eduskunnan edellyttämä selvitys kaivosalan yksityisellä lobbarilla. Sipilän hallituksen olisi pitänyt tehdä kaivoslain sekä muun lainsäädännön päivittämistarpeista puolueeton selvitys”, kritisoi vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.”
Tämä jo toinen kerta syksyn aikana, kun oikeuskansleri huomauttaa työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM) kaivoslakiin liittyvässä asiassa. Lokakuussa oikeuskansleri totesi, että TEM laiminlöi Saamelaiskäräjien kuulemisen kaivoslain muutoksen valmistelussa Sipilän hallituskauden lopussa.
CETA:n on ennustettu vievän valtaa eduskunnalta ja tuomioistuimilta sopimukseen sisällytetyn investointisuojamekanismin vuoksi. CETA-sopimus saattaa lukita kaivoslainsäädännön jopa vuosikymmeniksi ja kasvattaa erityisesti kanadalaisten kaivosyhtiöiden toimivaltuuksia Suomessa. Kaivoslain muutoksella on kiire.
Suurimmat erot kaivostoiminnan säätelyssä on Vihreiden ja Keskustan välillä. Keskusta katsoo, että kaivoslainsäädäntöä on tarkistettava vain jossain määrin. Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) haluaa, että vuonna 2011 uudistetun lain toimivuus tarkistetaan ennen kuin lakia uudistetaan. Pienten muutosten riittävyyteen uskovat myös Kokoomus ja Perussuomalaiset.
Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen sanoo, että vuoden 2011 lakimuutokset tehtiin kaivosyhtiöiden hyväksi. "Nykyinen lainsäädäntö ei pysty suojelemaan ympäristöä." Holopaisen mukaan kaivosteollisuus on tärkeä syy biologisen monimuotoisuuden vähentymiseen ja vesistöjen pilaantumiseen. Vihreät haluavat myös kumota löytäjä pitää -periaatteen. Liike Nyt tukee ajatusta.
Keskusta on puolueista ainoa, joka korostaa kaivosteollisuuden luomia työpaikkoja. Holopainen ampuu alas Keskustan väitteet työpaikoista sanomalla, että kaivostoiminta on pitkälle automatisoitua eikä luo paljon työpaikkoja. Hänen mukaansa Suomen pitäisi kaivosalan sijaan investoida tekoälyyn, terveysteknologiaan ja muihin nykyaikaisiin ratkaisuihin työpaikkojen luomiseksi.
"Joskus tuntuu siltä, että eläisimme eduskunnassa 1900-luvun alkupuolta, jolloin miltei kaikki vienti koostui puusta. Holopainen katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriö suosii jo nyt kaivosteollisuutta epäterveellä tavalla."
"Ministeriö on perustanut Suomen Malmijalostus Oy:n, mutta ei yhtään yritystä, joka panostaa esimerkiksi tekoälyn investointeihin."
”Yhdistykset perustelevat valitustaan Dragon Miningin aikaisemmalla toiminnalla, joka johti kahden järven pilaantumiseen Natura-alueella Pirkanmaalla. Luontoihmisten mielestä yhtiö ei ole onnistunut täyttämään kaivoslain velvotteita tai noudattamaan ympäristölainsäädäntöä.
Kaivoskuilusta Orivedeltä löytyneen kaatopaikan poliisitutkinta on yhä kesken.”
#orivesi #pirkanmaa #kaivokset #kaivoslaki #kaivoslakiNyt
#EhdotonEI kaivoksille arvokkaan luonnon lähellä
"Suomessa eletään kriittisiä hetkiä kaivos- ja ympäristölainsäädännön suhteen, sillä EU:n ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen odotetaan astuvan täydessä mitassa voimaan lähitulevaisuudessa."
"Asiantuntijat ovat olleet huolissaan erityisesti CETA-sopimukseen sisältyvästä investointien suojamekanismista, jonka avulla yhtiöt voivat vaatia korvauksia, jos Suomi muuttaa lainsäädäntöään epäedulliseen suuntaan investoijien kannalta. Muun muassa Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on arvioinut, että sopimus tarjoaa ulkomaiselle sijoittajalle mahdollisuuden painostaa suomalaisia viranomaisia ja lainsäätäjiä."
"Kaivosteollisuuden etujen kannalta CETA on keskeinen, sillä Toronton pörssi on maailman suurin kaivannaisalan rahamarkkinakeskus. Sen kautta arvioidaan virtaavan yli puolet maailman kaivannaissijoituksista. Suuri osa maailman kaivosyhtiöistä ilmoittaa kotipaikakseen Kanadan." "Kanteet ovat yleistyneet alalla viime vuosina voimakkaasti. Kaivosyhtiöiden korvausvaatimukset ovat nousseet investointisuojakanteissa yhteensä huimaaviin 53 miljardiin dollariin."
"Investointisuojasta esitetyt asiantuntija-arviot saavat ihmettelemään, miksi CETA-sopimukselle keskeiset lainsäädännön muutosprosessit eivät ole vielä täydellä vauhdilla käynnissä. Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen esitti marraskuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus on varautunut sopimuksen investointisuojan voimaan astumiseen. Jos haasteeseen ei pian tartuta, kaivosteollisuuden viime vuosina valtiolle ja veronmaksajille tuottamat miljoonalaskut, esimerkiksi Nivalassa 16 miljoonaa sekä Talvivaarassa satoja miljoonia, saattavat olla vasta alkusoittoa."
Tarvitsemme uuden kaivoslain ja ympäristölainsäädännön mahdollisimman pian, ennen kuin CETA ehtii tulla voimaan! Onhan kaivos- ja ympäristölainsäädännön uudistus jo liikkeellä ympäristöministeriössä Krista Mikkonen?
voima.fi/artikkeli/2019/kiista-kaivoslaista-kiristyy/
”Yli 5 500 tutkijaa varoittaa, että Euroopan makeat vedet ovat uhattuna, ja niiden suojelemiseksi tarvitaan lisää toimia” ”Tutkijoiden avoimessa kirjeessä EU:n ympäristökeskukselle (EEA) sanotaan, että kaksi kolmasosaa Euroopan makeista vesistöistä on epäterveitä.”
”Makeiden vesien lajistot ovat erityisessä vaarassa: niiden lajipopulaatiot ovat keskimäärin pudonneet 83 prosenttia viime vuosikymmeninä.” ”Vesi on myös elintärkeä resurssi, josta on tulossa yhä arvokkaampi. Ilmaston lämpeneminen asettaa paineita vedenlähteille, joiden pitäisi riittää yli puolelle miljardille eurooppalaiselle.”
”Uusi komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen on kertonut hänen "Euroopan vihreästä diilistä" (European Green Deal), joka tekisi Euroopasta ensimmäisen hiilineutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä ja suojelevan myös luonnon monimuotoisuutta. Tutkijat kirjoittivat kirjeessään, ettei vaikuttavaa ympäristöohjelmaa voi tehdä ilman, että makeiden vesien ekosysteemit ovat sen keskiössä.”
”Matkailu on Suomelle voimakkaimmin kehittyvä elinkeinoala. Se työllistää nykyisellään noin 140 000 henkeä, ja Visit Finlandin tavoitteena on kaksinkertaistaa matkailun liikevaihto seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoite on iso, mutta mahdollinen. Nykyisellään matkailun työllistävä vaikutus on moninkertainen kaivosteollisuuteen verrattuna, joka työllistää nykyään 6900 henkeä.”
Arvoisa ministeri
Näin itsenäisyyspäivänä haluan muistuttaa Teitä luonnon kunnioittamisen tärkeydestä. Suomen pinta-alasta on varattu viimeisimmän tiedon mukaan jo kuudesosa malminetsintään. Erityisen huolestuttavaa on, että lähes 40% yhtiöiden tekemistä koeporauksista tapahtuu luonnonsuojelualueilla.
Kaivostoiminnan uhka vesistöille on valtava. Kaivoskeskustelussa on jäänyt pimentoon, että kaivosyhtiöt pitävät Suomea otollisena maana kaivostoiminnalle, sillä täällä riittää järviä kaivosten jätealtaiksi. On myös äärimmäisen huolestuttavaa, että kaivannaistoiminta on jo nyt Suomessa yksi merkittävimmistä biodiversiteettikriisiä kiihdyttävistä tekijöistä.
Pyydämme teiltä joululahjaksi sitoutumista korvaamattoman luonnon suojeluun. Lähes 60 000 suomalaisen allekirjoittama Kaivoslaki Nyt -aloite saapuu eduskunnan käsittelyyn keväällä. Kannatattehan aloitetta, jotta yhtiöiden oikeudet ihmisten ja luonnon edelle asettava kaivoslakimme saadaan viimein uusittua.
Kunnioittavin terveisin
(lähettäjän nimi)
******************************************************
******************************************************
******************************************************
Ministereiden yhteystiedot:
katri.kulmuni@eduskunta.fi
tytti.tuppurainen@eduskunta.fi
pekka.haavisto@eduskunta.fi
ville.skinnari@eduskunta.fi
anna-maja.henriksson@eduskunta.fi
thomas.blomqvist@eduskunta.fi
maria.ohisalo@eduskunta.fi
antti.kaikkonen@eduskunta.fi
mika.lintila@eduskunta.fi
li.andersson@eduskunta.fi
hanna.kosonen@eduskunta.fi
jari.leppa@eduskunta.fi
sanna.marin@eduskunta.fi
timo.harakka@eduskunta.fi
aino-kaisa.pekonen@eduskunta.fi
krista.kiuru@eduskunta.fi
krista.mikkonen@eduskunta.fi
Lähes 40 prosenttia kaikista koeporauksista tapahtuu luonnonsuojelualueilla. Valtio tukee metallien metsästystä ja sallii koeporaukset. Paikalliset ja kaivosprojektien naapurit ovat huolissaan ympäristöstä ja mahdollisuuksista asua ja työskennellä kaivoksen vieressä eri puolilla Suomea.
– Millä hinnalla metallit louhitaan, kysyy Henna Poutiainen Leppävirralta. Poutiainen sanoo, että jos kaivos tarkoittaa sitä, että paikallinen väestö ja tulevat sukupolvet eivät voi enää harjoittaa matkailua ja maataloutta, on hinta korkea. Kaivostoiminnan uhka pohjavesille ja vesistölle on valtava.
Alueella toteutettava malminetsintä luo epävarmuutta sille, kannattaako näihin upeisiin maisemiin tehdä esimerkiksi luontomatkailuinvestointeja. Toisin sanoen kaivosyhtiö ei pelkästään hidasta alueen tonttikauppoja, vaan ajaa myös muiden elinkeinojen investointeja pois alueelta. Lain tulisi suojella ihmisiä tällaiselta ryöväämiseltä.
Suomeen on saatava uusi kaivoslaki!
Turun Sanomissa kerrotaan, kuinka ”valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Malmijalostus Oy on hahmottanut tien, miten Suomesta tulee akkuteollisuuden suurvalta Euroopassa”.
ts.fi/uutiset/talous/4751795/Suomi+pyrkii+akkuteollisuuden+suurvallaksi++mutta+kuka+tulee+omistajaksi
➡️Kyseinen Malmijalostus Oy on edellisen hallituksen pääministeri Sipilän luomus. Sipilä hahmotteli Suomeen kaivosbuumin aineksia sisältävää akkuklusteria ja nyt hänen työtään ovat jääneet jatkamaan ainakin keskustan uusi pj Katri Kulmuni ja valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.). Klusteria ajetaan Suomeen ikään kuin täällä olisi tällä hetkellä aivan liian vähän kaivoksia ja kaivosyhtiöiden varauksia.
🔸Todellisuudessa Suomi tuottaa JO NYT enemmän keskeisiä akkumineraaleja kuin mikään muu EU-maa. Näyttää vahvasti siltä, että Suomesta pyritään tekemään EU:n raaka-aineaittaa ja vieläpä ennen kuin kaivoslainsäädäntö saadaan uudistettua järkevälle tolalle. EU:n akkumineraalistrategiat kertovat Suomella olevan erittäin vahva osa EU:n suunnitelmissa.
Olisi järkyttävää, jos uusi hallitus päätyisi kaatamaan jälleen kerran satoja miljoonia veronmaksajien rahoja tähän vesistöjä ja biodiversiteettiä tuhoavaan elinkeinopolitiikkaan, joka ei nauti kansalaisten tukea. Kaivosala ei luo edes juurikaan työpaikkoja (➡️ 6900) esimerkiksi matkailuun (➡️ 140 000) verrattuna.
Sen sijaan, että Suomesta tehtäisiin yksi EU:n suurimmista mineraaliaitoista (tai jopa suurin!), voisi valtion investoinneille suunnitella uuden hallituksen myötä vihdoin elinkeinopoliittisesti järkevämpiä ja työllistävämpiä kohteita.
Aaltonen: “Viime vuoden kaivosmyrsky, ja sen silmään osunut yhtiö, nostivat suuren yleisön tunteet pintaan, ja tammikuussa 2019 käynnistettiin kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi.” → Aaltonen on tässä väärillä jäljillä. 👇
Kaivoslain laajat uudistustarpeet on todettu paljon aiemmin niin kaivosliikkeiden vuosien työn lomassa kuin lukuisten alan asiantuntijoiden lausunnoissa. Kaivoslaki Nyt -aloite perustuu vuosien kokemukseen ja asiantuntemukseen kaivoslaista. On kyseenalaista, vähättelevää retoriikkaa vihjata, että kansalaisaloite on kummunnut yksittäisen tapauksen nostattamista “tunteista”. www.sompio.fi/uutiset/kaivostoiminnan-saantelya-kehitetaan-pitkajanteisesti-6.184.1702379.4ddbe0f895
Lisäksi Aaltonen on sanonut Materia-lehdelle (kuvassa) tänä vuonna antamassaan haastattelussa muun muassa, ettei kaivosalalla “kukaan tahallaan valuttele luontoon saasteita”. Tämä on erikoinen lausunto ottaen huomioon Talvivaaran sekä sen, että viime syksynä Dragon Miningin kaivokselta löytyi laiton kaatopaikka.
Luottamus korkeissa asemissa oleviin kaivosviranomaisiin voisi kasvaa, jos heidän lausuntonsa olisivat edes hieman vähemmän kaivosteollisuutta ylistäviä ja hieman enemmän kansalaisliikkeitä ja kansalaisten tietoa ja kokemusta kunnioittavampia.
”Kaivosten ympäristövakuudet voivat olla alimitoitettuja." ”On mahdollista, että vakuudet eivät vastaa todellisia kustannuksia, sanoo ympäristöneuvos Juhani Itkonen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.” ”Oma lukunsa on vakuuksien riittävyys siinä tilanteessa, että kaivosyhtiö menee konkurssiin.” ”Konkurssitilanteissa saattaa olla, ettei jätevakuus riitä kattamaan kaikkia ympäristövastuisiin perustuvia toimia. Tämä on ongelmallista, jos myöskään konkurssipesän rahat eivät riitä niihin, sanoo Puheloinen.”
”Nykyisin valtion varoista korvataan ympäristövastuukustannuksia 5–10 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi valtion budjetista rahoitetaan erikseen yksittäisiä kalliita kohteita, kuten esimerkiksi konkurssiin menneen Hituran kaivoksen jälkitöitä. Kaivoksen sulkemistoimet tehdään kolmessa osassa ja niiden arvioidaan kestävän 5–15 vuotta. Kustannukset ovat 15–20 milj. euroa. Kaivoksen sulkemistoimiin arvioidaan kuluvan 5 miljoonaa euroa tämän vuoden loppuun mennessä.”
”Kaivoslain mukaisilla vakuuksilla ei kaivosten mahdollisia ympäristöllisiä riskejä voida hoitaa. Ensinnäkin sen vuoksi, että vakuudet myöntävä Tukes määrittelee vakuudet lähtökohtana kaivosten sulkemisen jälkeinen turvallisuus. Ja toiseksi sen vuoksi, että kaivoslain mukaiset vakuudet ovat suuruudeltaan pääasiassa kymppitonneja.”
"Perä on toiminnallaan aiheuttanut vahinkoa ympäristölle ja terveydelle sekä erityisen suurena pidettävää ympäristön turmeltumisen vaaraa. Vahingot ovat olleet vakavia, pitkäaikaisia ja laajoja." "Perän syyksi luetussa ympäristön turmelemisessa ympäristölle ja terveydelle aiheutettu vahinko on ollut erityisen suuri, vakava ja pitkäaikainen."
"Ongelmat kasaantuivat, koska ilmi tulleita virheitä ei korjattu vaan tehtiin lisää virheitä. Ympäristöviranomaisia johdettiin harhaan jo lupavaiheessa antamalla puutteellista ja virheellistä tietoa. Kun korkeat sulfaattipäästöt tulivat ilmi, niistä ei välitetty, koska rajoja ei ollut." "Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan lähijärvet ovat muuttuneet kemiallisesti kerrostuneiksi suola-altaiksi, joiden pohja on kuollut. Pintavedessä lajien monimuotoisuus on romahtanut"
Edes Talvivaara ei motivoinut Suomen isoja puolueita uudistamaan kaivoslakia tarvittavalla vahvuudella. Kuten hyvin tiedämme, muut kaivosyhtiöt ovat Perän rikosten jälkeen jatkaneet ympäristön merkittävää turmelemista. On päivänselvää, että kaivosala on äärimmäisen korkean riskin toimintaa yhteiskunnalle 👉Ja silti Suomeen häärätään akkuklusterin nimissä jälleen uutta kaivosbuumia‼️
Tarvitsemme kaivoslain kokonaisvaltaisen uudistuksen NYT!
Lupaviranomainen ei tarkista hakemuksen tietojen yksityiskohtia, eikä valvova viranomainen ota itse valvontaan kuuluvia näytteitä kuin poikkeustapauksissa.
Ympäristöoikeuden professori Kai Kokko toteaa lehdelle olevansa huolissaan tiedon riippumattomuudesta.
Ympäristölupa on yksi kaivoksen avaamisen keskeisimpiä dokumentteja. Kaivosyhtiöt palkkaavat konsulttiyhtiöt tuottamaan tiedot sekä lupaa että sitä edeltävää ympäristövaikutusten arviointia (yva) varten.
”Kyse on konsultin tuottamista merkityssisällöistä, joiden tarkoitus on vakuuttaa yleisö ja viranomaiset. Konsulteilla on eettisiä velvollisuuksia, mutta täytyy muistaa, että he ovat kaivosyhtiön palkkaamia”, Kokko sanoo Helsingin Sanomille.
Koko huomauttaa, että on viranomaisen tehtävä valvoa yleisen luonnonsuojeluedun toteutumista. Hän on huolestunut lupaviranomaisen huonoista resursseista sekä valvontavastuun siirtymisestä yrityksille. Ely-keskus ei ota näytteitä kuin poikkeustapauksissa, eikä elyllä ole myöskään omia laboratorioita."
HS – Helsingin Sanomat: www.hs.fi/talous/art-2000006310149.html
Uusi Suomi: www.uusisuomi.fi/uutiset/ymparistonsuojeluyksikon-paallikko-kaivoksista-hslle-uskallan-sanoa-sen-…
”Kaivos heikentäisi jo olemassaolollaan Savonlinnan ja koko Saimaan imagoa. Mielikuvat ovat tärkeitä muun muassa matkailuelinkeinolle eikä niitä paikata ympäristövakuuksilla. Katastrofaalista olisi, jos järvivesi todella pilaantuisi.”
#EhdotonEI kaivoksille arvokkaan luonnon läheisyydessä!
HS – Helsingin Sanomat: Vety on avainasemassa, kun autonvalmistajat pyrkivät pääsemään päästörajojen alle. Vetyautojen lyödessä läpi, sähköautojen valmistamiseen liittyvät erinäiset ympäristöongelmat lievenisivät.
"Vetyauto on Aalto-yliopiston Kemian ja materiaalitieteen laitoksen asiantuntija Pertti Kaurasen mukaan sähköautoa ympäristöystävällisempi valmistettava"
"Vetyauton valmistaminen aiheuttaisi vähemmän päästöjä ja kuluttaisi vähemmän luonnonvaroja. Lisäksi ainoa kallis tai harvinainen metalli, jota polttokenno tarvitsee, on platina."
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan julkisuuslaissa määritellyn liikesalaisuuden suoja joutuu väistymään, jos se vaarantaa tai heikentää ympäristönsuojelua. EU:n ympäristödirektiivi rajoittaa konkreettisesti ja yksiselitteisesti liikesalaisuuden soveltamisalaa suhteessa ympäristötietoon
“Koska kaivostoiminnalla on mittavia ja peruuttamattomia ympäristövaikutuksia, osallisten on saatava käyttöönsä riittävät tiedot voidakseen arvioida vireillä olevien hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia”, Elo painottaa.
Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan ympäristötiedon pitää olla julkista, koska kansalaisilla pitää olla mahdollisuus valvoa ympäristönsuojelua koskevien toimien ja päätösten oikeellisuutta.
“On ongelmallista, jos osa ympäristönsuojelua koskevista tiedoista on salaisia”, edustaja Elo muistuttaa.
#kaivoslaki #kaivoslakinyt #Hannukainen
www.tiinaelo.fi/2019/11/04/kaivoshankkeiden-ymparistovaikutuksiin-liittyvan-tiedon-oltava-julkista/
"Ihan äkkiseltään luulisi, että Heinäveden grafiittikaivossuunnitelmilla saati Kuopion Sorsasaloon suunnitellulla maailman suurimmalla Finnpulp-havusellutehtaalla ei olisi mitään tekemistä Savonlinnan kaupungin juomaveden kanssa.
Mutta kyllä niillä on. Suurin osa kantakaupungissa asuvista juo puhdistettua pintavettä, joka on lähtöisin Haapavedestä.” ”Yläpuolisen vesistön kunto on siis Savonlinnalle ratkaisevan tärkeää.”
"- Vasta nyt hiljattain nämä riskit ovat tulleet konkreettisesti esille. Talousveden tuotanto ei voi olla vain yhden vesilähteen varassa, perustelee vesihuoltopäällikkö Esa Hinkkanen Savonlinnan vedestä. Mitä jos Savonlinnan ylävirran puolella sattuu vahinko ja pintavesi saastuu? Kun on prosessi, niin on mahdollista, että vesistöön voi lurahtaa vähän muutakin."
Suomi on ollut kaivosteollisuudelle kiinnostava paikka, koska Suomen kaivoslaki on ollut heille sopiva. Lisäksi Suomessa on yksi tärkeä asia, jota täällä on paljon verrattuna moneen muuhun paikkaan: täällä on vettä. Kaivos kuluttaa aivan jumalattomasti vettä ja Suomessa sitä on.
Vesi on ollut sellainen suojaava elementti kaivoksille, veteen on voitu piilottaa kaivosjätteet. Vettä käytetään kaivoksissa prosessivetenä ja kuljetukseen, mutta ennen kaikkea sitä on tarvittu kaatopaikkana, suoraan sanoen.
******
Björn nostaa esiin, että järvien on tarkoituskin toimia kaivosten kaatopaikkoina ja se on yksi tärkeä syy, miksi Suomi on niin houkutteleva kohdemaa kaivosyhtiöille. Tämä saa pohtimaan, onko Suomen matkailualan sloganin tarkoitus olla työ- ja elinkeinoministeriön kaivossuunnitelmien toteuttamisen jälkeen: "Suomi, tuhansien kaivosjätealtaiden maa?"
(Björnin puheenvuoro 32min kohdalla.)
Raimo Roininen, Hannukaisen kaivoksen alueen kiinteistönomistajien edustaja:
"Kaivoslaki turvaa yhtiöille mahdollisuuden pitää 27 vuoden ajan kaivoshanketta vireillä. Onko kohtuullista, että lähialueen asukkaat ja maanomistajat joutuvat sietämään kaivosuhan vaikutuksen näin pitkään? Hannukaisessa kaivosuhka iski päälle vuonna 2005, eli me olemme siitä asti olleet tämän asian kanssa tekemisissä!"
”Paljon kuulee kysymystä että ’mikäs teillä on se ongelma nyt siellä?’ Meidän osalta, jotka olemme siellä Hannukaisessa, yksityisen edun loukkaus on jo tapahtunut. Se on fakta. Meidän kiinteistöt ovat tällä hetkellä kiinteistömarkkinoiden ulkopuolella.” "Tämä koskee jokaisen ihmisen normaalia arkielämää. Me elämme, käymme kouluja, menemme töihin jne. Kun menet töihin varallisuus kasvaa ja investoit esim. vapaa-ajan asuntoon. Jos joudut esimerkiksi työttömäksi, niin on erittäin suuri kysymys, miten arvo määritellään kyseiselle kiinteistölle."
”Lisäksi alueen matkailuinvestoinnit ovat pysähtyneet. Tämä tarkoittaa sitä, että myös yleinen etu on kärsinyt. Ne työpaikat, mitkä mahdollisesti niiden investointien kautta olisivat syntyneet eivät olekaan syntyneet.”
#KaivoslakiNyt
Tilaisuuden tallenne katsottavissa täältä:
verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/06112019_tav
Eduskunnan verkkolähetyksiä voi seurata sivulta verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/. Voit katsoa tallenteen samalta sivulta myöhemminkin.
Tilaisuudessa kuullaan mm. aloitteen jättäjien puheenvuoroja, mukana myös toinen allekirjoittaja Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppänen.
Kirjoittaja kertoo, että suuri osa luonnonvaroja koskevista kiistoista juontaa juurensa poliittisen vallan sekaantumisesta viranomaisvalmisteluun, ja pyrkimyksestä saada työpaikkoja luontoarvoista piittaamatta. Keskeinen ongelma on myös ympäristövaikutusten arviointi eli YVA, joiden selvityksistä vastaavat viranomaisille ja kaivosyhtiöille samat konsultit. "Suurten ympäristöhankkeiden työkalusta – ympäristövaikutusten arvioinnista – onkin tullut viranomaisten, kuntien ja alan suurten konsulttien ”kootut selitykset” -teos, jossa suurimmatkin päästöt vesistöihin muuttuvat aina juomakelpoiseksi vedeksi."
Lainsäädäntö on saatettava tältä osin kuntoon. Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite on keskiviikkona eduskunnassa talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa. Aloiteessa tilannetta parannetaan siten, että Suomen maaperän kaivosmineraalit luokitellaan valtion ja maanomistajien omaisuudeksi perustuslain kanssa yhteensopivalla tavalla, ja valtauskäytäntöä muutetaan. Tärkeä muutos on myös se, että ympäristöministeriön alla toimiva ympäristölupaviranomainen toimisi jatkossa kaivosasioiden lupa- ja valvontaviranomaisena.
”Kaivoslaissa on viimeinkin asetettava ympäristö ja paikallisdemokratia kaivosyhtiöiden voitontavoittelun edelle. Ei käy päinsä, että aloitteeseen sisältyviä hyviä ja tarpeellisia uudistuksia sivuutetaan nyt keskusteluissa korostuneilla louhintaveroilla ja kuntien määräämisoikeuden kasvattamisella, Leppänen toteaa painokkaasti.”
Jos haluat tukea Äkäslompolon kyläyhdistyksen ja Pro Ylläksen kaivoskriittistä toimintaa, katso keräyslupa ja maksutiedot Pro Ylläksen Facebooksivulta www.facebook.com/proyllas
@proyllas
➖Kuka omistaa maa- ja kallioperän:
”Löytäjä saa pitää” -valtausperiaatteen katsovan antavan ulkomaisille pörssiyhtiölle vapaat kädet hyödyntää Suomen kansallisia rikkauksia jättäen pahimmillaan ympäristöongelmia ja jätekasoja jälkeensä,"
"Aloitteen mukaan omistusoikeus olisi jatkossa valtiolla, jonka harkintaan mineraalien hyödyntäminen perustuisi."
➖Kaivosviranomainen työ- ja elinkeinoministeriöstä ympäristöministeriön alaisuuteen:
"Harkinnassa otettaisiin huomioon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat, ja päätöksen kaivausten aloittamisesta tekisi ympäristöviranomainen."
➖Riittävät vakuudet vahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle:
"Korvausten pienuuden lisäksi on kritisoitu valvonnan hitautta ja riittämättömyyttä sekä haittojen jäämistä valtion, ei yrittäjän vastuulle. Kansalaisaloitteessa korostetaan, että koko suhdetta ympäristönsuojelulakiin on muutettava, koska nyt kaivoslupa voidaan myöntää ennen ympäristönsuojelulain mukaista menettelyä."
➖Kaivoslan merkitys Suomen taloudelle:
"- Kun kansalaisaloitteen käsittely aloitettiin hiljattain eduskunnassa, elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) muistutti, että kaivosteollisuus on Suomessa merkittävä työllistäjä."
"Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2017 toimialaraportin mukaan kaivosteollisuus työllisti 4 517 ihmistä, mutta luvussa ei ole mukana alihankintaa. Kaivosteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus oli raportin mukaan noin 13 000 henkilötyövuotta."
Vertailun vuoksi esimerkiksi matkailun työllistämisvaikutus on 140 000 henkilötyövuotta.
Eduskunnan Kaivoslaki Nyt -aloitteen lähetekeskustelussa kuultiin tärkeitä puheenvuoroja useiden puolueiden edustajilta, julkaisemme puheenvuoroja tulevina päivinä.
Eduskunnan Kaivoslaki Nyt -lähetekeskustelussa kuultiin tärkeitä puheenvuoroja useiden puolueiden edustajilta, julkaisemme puheenvuoroja tulevina päivinä. Harkimon eduskunnan lähetekeskustelussa pitämä puheenvuoro katsottavissa tästä 👇
Eduskunnan Kaivoslaki Nyt -lähetekeskustelussa kuultiin tärkeitä puheenvuoroja useiden puolueiden edustajilta, julkaisemme näitä puheenvuoroja tulevina päivinä.
"Viranomaisten päätöksentekoa ei näytä ohjaavan pyrkimys yleiseen hyvään vaan poliitikoiden tarve luoda uusia työpaikkoja luontoarvoista piittaamatta. Kun kaivoshankkeessa valmistaudutaan ympäristöluvan kolmanteen kuulutukseen, voidaan puhua huonosta viranomaisen selvitysvelvollisuuden täyttämisestä ja kansalaisten perusoikeuksien tahallisesta polkemisesta."
"Kansalaisia osallistetaan kuntien vuorovaikutusilloissa ilman todellista vaikutusmahdollisuutta. Esittelijöinä ovat konsultit, jotka vastaavat hankeselvityksistä niin viranomaisille kuin kaivosyhtiöillekin. Suurten ympäristöhankkeiden työkalusta – ympäristövaikutusten arvioinnista – onkin tullut viranomaisten, kuntien ja alan suurten konsulttien ”kootut selitykset” -teos, jossa suurimmatkin päästöt vesistöihin muuttuvat aina juomakelpoiseksi vedeksi.
Hallinnon epäluotettavuutta ei usein liitetä pohjoismaiseen oikeusvaltioon, mutta Suomen syrjäseuduilla tämä on nyt kaivoshankkeiden yhteydessä arkea." www.hs.fi/paivanlehti/20102019/art-2000006278804.html?share=2f0f94004ac1ac35edc4180a583da68f
Mauri Kuru, Äkäslompolo, Kolari
Kiitos kansanedustaja Mari Holopainen, että ajat Kaivoslaki Nyt -aloitteen asiaa eduskunnassa 💙💪🙏!
"Ihmisten huoli Suomen heikosta kaivostoimintaa koskevasta lainsäädännöstä on perusteltu. Ei ole kyse vain Talvivaarasta." "Suomessa voimme hoitaa lainsäädäntömme kuntoon. Nyt lähes 60 000 allekirjoittajaa on sitä vaatinut. Vastuu on maamme nykyisellä hallituksella ja eduskunnalla."
"Kaivosteollisuus ja louhinta kuuluvat viiden merkittävimmän syyn joukkoon lajien uhanalaisuuden taustalla. Vesistö- tai ympäristöpäästöille ei myöskään ole markkinahintaa, joka säätelisi päästöjä. Kaivostoiminta aiheuttaa jo nyt 75 prosenttia Suomen koko jätemäärästä ja on suurin yksittäinen jätteenaiheuttaja Suomessa. Hapan sivukivi jää ympäristöön. Vesistöjen suojelun on oltava yksi valvonnan prioriteeteista. Olemme sitoutuneet siihen, että vesistöjen tila ei heikenny."
"Tukesin tietojen mukaan Suomen pinta-alasta on varattu peräti kuudesosa pääasiassa kansainvälisille kaivosyrityksille. Tämä on valtava alue ja ulottuu luontomatkailun kannalta arvokkaisiin kohteisiin myös Lapissa ja Saimaalla."
Yhden hienoimmista puheenvuoroista piti Liike Nytin Hjallis Harkimo! Harkimo mm. kannatti mineraalivarojen kuulumista valtiolle. Lisäksi Harkimo toi esiin, että lailla on kova kiire todennököisesti pian voimaanastuvan EU:n ja Kanadan CETA-kauppasopimuksen vuoksi. CETA-sopimus antaa uusia vapauksia kanadalaisille kaivosjäteille. "Ministereiltä kysynkin, että tehdäänkö tämä lainmuutos nyt kunnolla, ettei kolmen vuoden päästä olla taas tässä tilanteessa", Harkimo kysyi.
Toinen äärimmäisen hieno puheenvuoro tuli Jenni Pitkolta (vihr.), joka kuvasi kaivosten uhan olevan pohjoisessa arkipäivää. "Matkailu, luonnonsuojelualueet ja virkistystoiminta eivät ole turvassa kaivostoiminnalta." "Kaivoslain muutos on äärimmäisen tärkeä", Pitko painotti.
Haluamme vielä kertaalleen kiittää kaikkia kansanedustajille sähköpostia laittaneita sekä eduskunnassa demokratian ja ympäristön puolesta puhuneita. Yhdessä saamme Suomeen oikeudenmukaisen kaivoslain uudistuksen 💙!
Pro Heinävesi muuttuu kaivosyhtiöksi ja ottaa samalla käyttöön nimen "Heinävesi Resources 666". Heinävesi Resources 666 -yhtiö on tehnyt aluevaraushakemuksen koko Etelä-Suomen alueelle. Varattu alue kattaa 20% Suomen pinta-alasta ja pitää sisällään Helsingin keskustan lisäksi mm. Nuuksion suojelualueen sekä Hangon hiekkarannat. Suunniteltu kaivoshanke työllistää alustavan arvion mukaan valtavasti robotteja sekä 16 australialaista kaivoseksperttiä.
Tukes ottaa vastaan Etelä-Suomen alueen elinkeinonharjoittajien, maanomistajien ja asukkaiden lausuntoja seuraavat kaksi viikkoa. Kuulutuksessaan Tukes muistuttaa, että lupaviranomaiset laittavat kaikki paitsi kaivostoimintaa harjoittavien tahojen postit lukematta silppuriin.
Heinävesi Resources 666 (HR 666) uskoo hankkeen tuottavan tähtitieteellisiä summia veroparatiiseihin perustetuille pankkitileille. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä avolouhos- ja turveministeri ylistävät HR 666:n uutta linjaa ja lupaavat osoittaa kansalaisten verorahoista 500 miljoonan starttirahan sen Etelä-Suomeen sijoittuville kaivoshankkeille.
HR 666 pyrkii varaamaan mahdollisimman laajat alueet nyt, jotta lähiaikoina tiukennettava kaivoslaki ei voisi koskettaa sen tekemiä kaivosinvestointeja tulevaisuudessa. EU:n ja Kanadan välisen CETA-kauppasopimuksen astuttua voimaan HR 666 aikoo myydä alueet kanadalaisille kaivosjäteille, joiden toimintaa ei voida Suomessa juurikaan säädellä kauppasopimuksen vuoksi.
HR 666 haluaa korostaa, että Etelä-Suomen ja eritoten pääkaupunkiseudun säilyminen houkuttelevana kansainvälisille kaivossijoittajille on elintärkeää kaikkien hyvinvoinnin kannalta. Tämän vuoksi HR 666 pitää nykyisiä kaivoslain ja ympäristönsuojelulainsäädännön kiristämissuunnitelmia täysin vastuuttomina.
Kaivoslahjoitus ry kommentoi hanketta tuoreeltaan: ”Jos Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kerran onnistunut markkinoimaan Suomesta löytämänsä köyhät akkumineraalit globaaleille suuryrityksille, tulee meidän tarttua tähän mahdollisuuteen täysillä. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että kaupunkialueilla asuvat yksityisautoilijat voivat vielä 2030-luvullakin jatkaa autoiluaan nykyiseen tapaan, julkinen liikenne on täysin yliarvostettua yhteiskunnassamme. Jos ilmastonmuutos aiotaan ottaa tosissaan, on täysin selvää että Etelä-Suomen kansallispuistot, järvet ja suosituimmat luontomatkailukohteet on heti paikalla muutettava avolouhoksiksi ja rikastusaltaiksi.”
Avolouhos- ja turveministeri komppaa Kaivoslahjoitus ry:n kantaa: ”Kaikki, jotka yrittävät estää mineraalien louhinnan Etelä-Suomen luonnonsuojelualueilta ja Helsingin keskustasta vastustavat valinnanvapauttamme. Meillä tulee olla oikeus valita mahdollisimman vähän kansantaloutta kasvattava kaivosbuumi ja sen myötä kiihdyttää Suomen luonnon biodiversiteettikriisi lopullisesti kestämättömälle tasolle. Ja haluan korostaa, ettei kansalaisten tarvitse kantaa tästä Etelä-Suomen varauksesta lainkaan huolta, sillä suunnittelemme parhaillaan kaivosveron ja vakuuksien pientä viilaamista.”
HS – Helsingin Sanomat uutisoi 16. lokakuuta australialaisen yhtiön toimista: ”Kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt on tehnyt tuhansien neliökilometrien varaukset malminetsintään Kainuussa, Koillismaassa ja Lapissa. Yhtiö on tehnyt syksyn aikana varausilmoitukset 5700 neliökilometrin alueelle” HS:n juttu: www.hs.fi/talous/art-2000006274678.html
Yhden yhtiön hakeman VALTAVAN 5700 km2:n varauspinta-alan hahmottamiseksi:
🔸Etelä-Karjala 5326 km2
🔸Kanta-Häme 5198 km2
🔸Keski-Pohjanmaa 5000 km2
🔸Kymenlaakso 5149 km2
🔸Päijät-Häme 5124 km2
17. päivä lokakuuta Yle raportoi Pieksämäeltä, että ruotsalaisen Bolidenin tytäryhtiö on hakenut malminetsintälupaa eli valtausta vesistöjen ääreen Längelmäen, Maaveden ja Sarkaniemen kylissä sijaitseville alueille. Lue juttu tästä:
yle.fi/uutiset/3-11025103
Varaukset ja valtaukset vievät alueet jopa vuosikymmenten epävarmaan kierteeseen. Kunnilla tulee olla oikeus sanoa halutessaan ei kaivostoiminnalle, ja maanomistajilla ja kuntalaisilla on oltava parempi määräysvalta alueensa käyttöön ja kehittämiseen. Yhdelle toimialalle myönnetyt etuoikeudet paikallisten elinkeinojen, ihmisten ja ympäristön yli ovat järjettömiä.
Yksimielisyys uudistamistarpeesta ei siinä mielessä ole yllättävää kaivoslain uudistaminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Olennaista on, kuinka perusteellisesti surkeaa kaivoslakia todella ollaan lähdössä muuttamaan.
"Muun muassa kokoomuksen Pauli Kiuru sanoi, että korjausta vaatii ainakin se, että kunnalla pitää olla oikeus estää kaivoksen tulo alueellensa" "Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi, että valtauslainsäädäntö on erityisen korjauksen tarpeessa."
"Vasemmistoliiton Mai Kivelän mukaan kaivoslain uudistamisen aika on nyt. Hänen mukaansa vasemmistoliiton tavoitteena on, että uudistaminen tehdään ympäristönsuojelu ja paikallisdemokratia edellä."
"Istunnossa kysymyksiin oli vastaamassa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja elinkeinoministeri Kulmuni." Kulmuni, joka on aivan keskeinen kaivoslain uudistamisen kannalta, keskittyi puhumaan lähinnä nykyisen lain viilauksista, kuten verotuksesta ja vakuuksista.
Yle näytti suorana (yle.fi/uutiset/3-11022823) iltamyöhälle venyneen keskustelun, jossa useat kansanedustajat monista eri puolueista pitivät ympäristön ja ihmisten puolia ja kiittivät aloitteen allekirjoittajia sekä aloitteen puolesta kampanjoineita. Nämä kiitokset on osoitettu meille kaikille, ME TEIMME TÄMÄN YHDESSÄ 🙏💪🎉💙! Yhteisvoimin olemme onnistuneet muuttamaan sen, miten Suomessa, mediassa ja eduskunnassa puhutaan kaivoksista!!
Työ ei kuitenkaan ole vielä päättynyt. Eilisen lähetekeskustelun perusteella EI OLE VIELÄ OLLENKAAN VARMAA, että Kaivoslaki Nyt -aloite voittaisi sen saapuessa eduskunnan äänestykseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että eduskunta äänestää aloitteesta keväällä.
PERUSTEELLISTA kaivoslain uudistusta vaikuttivat eilisen keskustelun perusteella toivovan erityisesti Vasemmistoliitto, Vihreät – De Gröna, Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja osin Perussuomalaiset. Muiden puolueiden kannanotot aloitteen puolesta jäivät toistaiseksi melko vaisuiksi. Jatketaan siis vahvoina työtä, jotta tulevillekin sukupolville säilyy puhdas luontoympäristö vesistöineen 💪💪!
Päättäjille kannattaa juuri nyt lähettää sähköpostia, osoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@eduskunta.fi ja ne löytyvät helposti netistä.
Kerrotaan yhteisvoimin päättäjille, että lähes 60 000 allekirjoitusta kerännyt Kaivoslaki Nyt -aloite kaivoslain muuttamiseksi on kansalaisille tärkeä!
Kaivoslaki NYT -kansalaisaloite on eduskunnan lähetekeskustelussa jo tulevana keskiviikkona. Nyt tehokkain keino vaikuttaa kaivoslain muutokseen on laittaa päättäjille sähköpostia ja pyytää heitä tekemään kaikkensa kaivoslain kokonaisvaltaisen uudistamisen edistämiseksi.
Lähetä sähköpostia kansanedustajille, osoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@eduskunta.fi ja ne löytyvät helposti netistä.